Kalusteet & kattaus
Vastuullisuus

Muovikielto ei aiheuta paniikkia ravintola-alalla

Kertakäyttömuovin kielto astuu voimaan vuoteen 2021 mennessä. Maaliskuussa 2019 EU-parlamentti hyväksyi uuden lain, joka kieltää kertakäyttöiset muovituotteet, kuten lautaset, ruokailuvälineet, pillit ja pumpulipuikot.

Komission mukaan toimenpiteiden piirissä olevat kymmenen tuotetta kattavat puolet Euroopan meriin päätyvästä muoviroskasta. Tieto nojaa tutkimukseen, jota varten EU:n rannoilta kerättiin yli 350 000 muoviroskaa.

Lainsäädännön arvioidaan vähentävän ympäristölle aiheutuvaa vahinkoa lähes 22 miljardin euron arvosta, kun arvioidaan muovisaasteen kustannuksia Euroopassa vuoteen 2030 asti. Samalla EU profiloituu edelläkävijänä, joka ei pelkää puuttua merten muovisaasteen ongelmiin.

Roskien TOP10 on merten kestoharmi

Taustalla on tietenkin kehitys, jossa meret tuntuvat hukkuvan muoviin. Euroopan komission mukaan yli 80 % merten roskasta on muovia. Tuotteet, joita uusi lainsäädäntö koskettaa, edustavat 70 % kaikesta merissä olevasta roskasta.

Koska muovin maatuminen on erittäin hidasta, sitä päätyy meriin, valtameriin ja rannoille. Muovijäänteitä on löydettävissä merenelävistä, kuten merikilpikonnista, hylkeistä, valaista ja linnuista, sekä kaloista ja äyriäisistä, ja näin muovijätettä päätyy myös ihmisten ruokaan.

Samaan syssyyn muovikiellon kanssa EU määritteli uudet kierrätystavoitteet. Jäsenmaiden tulee saavuttaa muovipullojen 90 % keräystavoite vuoteen 2029 mennessä. Muovipullojen tulee sisältää vähintään 25 % kierrätettävää materiaalia vuoteen 2025 mennessä ja 30 % vuoteen 2030 mennessä.

Yritykset valmiita muutokseen

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi toteaa, että toimialalla on jo varauduttu muovikiellon voimaantuloon:

”Meidän jäsenemme ottavat muovikiellon huomioon omassa toiminnassaan. Se, miten tämä käytännössä tapahtuu, voi vaihdella hyvinkin paljon, koska yritykset ovat lähtökohtaisesti niin erilaisia”, pohtii Aittoniemi.

Aikataulu on Aittoniemen mukaan tiukka, mutta asia sinänsä jo vanha tuttu: muovi on ollut ”mustalla listalla” jo jonkin aikaa, joten toimialalla on ymmärretty etsiä korvaavia materiaaleja.

”Osa yrityksistä on aika hyvässä tilanteessa jo nyt”, hän arvioi. MaRa on pyrkinyt viestimään teemasta jäsenyrityksilleen ja kuuntelemaan näiden murheita, mutta huolenaiheita on kantautunut Aittoniemen korviin vain vähän.

”Emme ole juurikaan saaneet jäseniltämme sellaista palautetta, että muovikielto olisi tarpeeton tai aiheuttaisi paljon ongelmia.”

Zeitgeist kääntyi muovia vastaan

Pikemminkin ajan henki on sellainen, että kaikki alan toimijat ovat sisäistäneet, että ”jotain on nyt tehtävä”, Aittoniemi arvioi. Jos joku yritys ryhtyy jarruttamaan muutosta, siitä voi olla tuntuvaakin haittaa liiketoiminnalle, koska moderni kuluttaja äänestää jaloillaan – ja omalta arvopohjalta ponnistaen.

”Pikaruoka-ala on yksi esimerkki siitä, että toimintatapoja voidaan muuttaa, kun tahtoa on.”

Esimerkiksi Hesburger lopettaa kokonaan muovisten juomapillien käytön Suomessa ja siirtyy käyttämään kartonkipillejä vuoden 2019 aikana. Yritys tekee töitä myös pakkausmateriaalien vähentämiseksi ja kehittämiseksi: esimerkiksi Hesburgerin hampurilaiskääreet, ranskalaispussit ja smoothiepikari ovat biohajoavia.

Hesburger on kiistatta tehnyt varsin edistyksellisiä ratkaisuja muovin kierrättämisessä muutenkin, mistä yhtenä esimerkkinä työvaatteet. Ravintolahenkilöstön työvaatteiden materiaalina käytetään mm. kierrätysmuovipulloja (yhdessä kauluspaidassa on 18 pulloa ja vyössä 20 pulloa). Käytetyistä työvaatteista taas tehdään Hesburger-ravintoloihin terassipöytiä, joiden käyttöikä on jopa 50 vuotta.

”Missäs ne pillit on?”

Vastaavasti Suomen McDonald’s poisti pillit kaikista ravintoloidensa saleista 15. elokuuta. Salissa ruokaileva asiakas saa silti jatkossakin juomaansa pillin pyytämällä. Pillit tulevat mukaan myös kotiinkuljetus- ja autokaistatilauksiin.

Suomen McDonald’s testasi pillittömyyttä keväällä viidessä ravintolassaan. Asiakkailta saatiin myönteistä palautetta ja pillien käyttö väheni testiravintoloissa keskimäärin noin 30 prosenttia. Näin ”salipillittömyys” päätettiin ottaa käyttöön kaikissa Suomen McDonald’s-ravintoloissa.

Aittoniemi huomauttaa, että tällaiset muutokset voivat mennä läpi, kunhan kuluttaja muuttaa omia tottumuksiaan – kenties jonkinlaista hankaluutta sietäen. Pikaruoka-aterioissa muovikansi ja -pilli juomamukissa on ollut alan standardi, mutta tarvitseeko niin olla jatkossa?

”Juoma voi tietysti kaatua helpommin, jos kantta ei ole. Mutta ilmankin varmasti pärjää”, Aittoniemi toteaa ja lisää, että monta asiaa voidaan miettiä uusiksi, kestävämpiä toimintamalleja tavoitellen.

McKestävä

Itse asiassa Suomessa McDonald’sien myyntipakkauksissa käytetään ainoastaan kierrätettäviä materiaaleja. Kesällä 2018 Suomen McDonald’s-ravintoloissa otettiin käyttöön pahviset puurokupit ja syksyllä 2018 ravintoloissa siirryttiin muovikannettomiin McFlurry-kuppeihin. Muovikansista luopuminen McFlurry-kupeissa säästää vuodessa noin 3 500 kiloa muovia.

McDonald’sin tavoitteena on vaihtaa pakkausmateriaalinsa täysin uusiutuviin, kierrätettäviin tai sertifioituihin materiaaleihin ja kierrättää kaikki pakkausmateriaalit McDonald’s-ravintoloissa globaalisti vuoteen 2025 mennessä.

Suomen McDonald’sin käyttämien kuitupakkausten raakaaine on jo nyt peräisin joko kierrätetystä kuidusta tai sertifioiduista metsistä.

Eroon mustasta muovista

Muovin korvaaminen fiksulla tavalla on iso bisnes. Brittiläinen vähittäiskauppaketju Waitrose & Partners vaihtoi valmisruokien Italia-sarjansa pakkaukset keväällä uuteen kuitupohjaiseen Fresh-pakkaukseen, jonka Fresh-alustat valmistaa Huhtamäki. Huhtamäen uusi kuitupohjainen valmisruokapakkaus on suunniteltu korvaamaan mustaa muovia.

Uudet Fresh-alustat on tehty luonnonmateriaaleista ja niissä käytetty puukuitu tulee sertifioidusta, kestävän kehityksen mukaan hoidetusta pohjoismaisesta metsästä. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaista kuidun saamista varten kaadettua puuta kohti istutetaan kolme uutta.

Huhtamäki halusi löytää vaihtoehdon mustalle muoville, joka on useimmiten CPET-muovia. CPET-muovi on hankala kierrättää, koska kierrätyksessä käytettävät erottelulaitteistot eivät aina tunnista sitä.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Seuraa proresto

proresto uutiskirje