Kohde-esittelyt
Ravintolat
Tätä kakkua riittää
Ravintola kakolanruusu sai vauhtistartin vanhassa vankilassa
Turun legendaarista kakolan keskusvankilaa ei herkästi yhdistetä kulinarismiin - mutta sitten vanhassa vankilassa vappuna 2017 startannut ravintola tuli ja muutti kaiken. Vankila siirtyi muualle 2007 ja tilat ovat etsineet uutta käyttöä siitä asti. Pari vuotta sitten lietolainen kiinteistöyrittäjä Olli Ojala iski kiinni 150 vuotta vankilana toimineeseen kiinteistöön.
Ojalan omistama Kakola Yhtiöt kaavailee suuria: suunnitelmissa on kylpylää ja tornitaloa, mutta ankkuriksi Kakola tarvitsi tietenkin ravintolan. Ojala ei halunnut taloon ketjuravintolaa, vaan ehdan yrittäjän. Ojala päätyikin pian puheisiin turkulaista Kaskis-ravintolaa pyörittävien yrittäjä-keittiömestarien, Erik Mansikan ja Simo Raision, sekä Kaskiksen kolmannen osakkaan, Topi Pekkasen, kanssa. Kolmikko ei voinut vastustaa vanhan vankilan vetovoimaa, tunnustaa Pekkanen.
"Kyllä siinä kolme peukkua nousi ylös aika pikavauhtia", hän kertoo. "Meille tämä on mahdollisuus olla mukana tekemässä kulttuurihistoriaa. Tämä on Kakolan uusi elämä", Pekkanen toteaa ja muistuttaa samalla, että Kakolassa ei ole koskaan ollut ravintolaa.
Elinkautinen päällä
"Herkku-Kakolan" esiinmarssista suunniteltiin kaksivaiheista: ensin vain kesäisin operoiva pop-up, joka antaa esimakua tulevasta - ja talvella 2018-2019 avaa ovensa "varsinainen" ravintola. Suunnitelma kuitenkin muuttui matkan varrella, kun tietyt logistiset umpisolmut saatiin auki:
"Aiomme pitää toiminnan käynnissä ympärivuotisena ja vuoden 2018 lopussa vain vaihdamme rakennusta", Pekkanen kertoo. Tällä erää Kakolanruusu toimii entisessä vankilan henkilökunnan siivessä, mutta edessä on siis muutto vankilakompleksin sisäpihalle, jonne syntyy yli 100-paikkainen kellariravintola.
"Siirrymme sisäpihan rakennukseen, jossa sijaitsi ennen muun muassa eristyssellit. Keittiö tulee uudisrakennukseen, muu ravintola ja baari rakennetaan rakennuksen ikkunalliseen kellariin tilaan, jossa säilytettiin vankien siviilivarusteita", kertoo Pekkanen.
Viimeinen rundi
Eristyssellit aiotaan museoida, joten tilassa voi tulevaisuudessakin aistia aidon "runditunnelman". Myös Kakolan entinen kirkkotila säilytetään ehjänä kokonaisuutena - sinne on tulossa nykyaikaiset kokous-/konserttitilat, jotka täydentävät ravintolapalveluja.
Olli Ojalan Kakola-Yhtiöt - joka omistaa sekä Kakolan sekä samalla mäellä toimineen Turun lääninvankilan - vastaa remontoinneista. Mikään läpihuutojuttu ei Kakolan "kasvojenkohotus" ole, sillä suojelumääräyksiltään kohde on samaa luokkaa kuin Turun linna ja Tuomiokirkko.
Anniskelupaikkoja ravintolassa on nykyisellään 284, joista reilu kolmannes on terassipaikkoja. Se, mitä "lopullisessa" ravintolassa tullaan näkemään, on aika pitkälti jo esillä: kaikki nykyiset kalusteet siirtyvät puolentoista vuoden kuluttua uuteen paikkaan lattiamateriaaleja myöten.
"Kalusteet uuteen ravintolaan on olemassa 75 prosenttisesti", Pekkanen arvioi.
Kiire kalterien taakse
Ensimmäinen kesä Kakolassa on ollut ilmojen puolesta vaihteleva, mutta ainakin vastaanotto asiakkailta on lämmittänyt. "Väkeä on riittänyt ja esimerkiksi aurinkoisen Tall Ships -viikonlopun aikaan enempää ei olisi sisään mahtunut."
Pekkanen katsoo, että Kakolanruusu on kiinnostava kohde säästä huolimatta: sen verran kiehtova paketti on kyseessä. Ravintolan visuaalisuudesta vastaa helsinkiläinen Andbros-suunnittelutoimiston Antti-Jussi Silvennoinen. Silvennoinen on mukana työstämässä myös lopullista ravintolatilaa, joten hankintojen sopivuus tiloihin on yhden ja saman ihmisen suunnittelemaa. Hän myöntää, että kaksivaiheinen projekti asettaa omat haasteensa:
"On täytynyt valita kestäviä, visuaaliseen ilmeeseen sopivia kalusteita, jotka puolustavat paikkaansa nyt ja myöhemmin lopullisessa kohteessa", hän toteaa. Toisaalta vanha vankilamiljöö inspiroi ja saa suunnittelijan mielikuvituksen liikkeelle: jo pelkästään tutustuminen kohteeseen oli kuin aikamatka sadan vuoden taakse.
"Täällä on tosi paljon makeeta tilaa, jossa on täysin omanlaistaan tunnelmaa. Sitä tiettyä tarinallisuuden fiilistä on yritetty vahvistaa."
Ruusun merkki
Silvennoinen onkin kolunnut huutokauppoja ja antiikkiputiikkeja pieteetillä löytääkseen talon taikaa tukevia kalusteita - ja esimerkiksi ravintolaan päätyneet sohvat ovat saaneet osakseen suitsutusta. Silvennoisen oma suosikki on kuitenkin toista metriä kanttiinsa oleva jättivalokuva lilasta ruusunnupusta.
"Se oli samalla myös ensimmäinen hankinta, jonka tein." Symboliikkaa on mukana tietysti myös: "Kakolanruusu" tarkoittaa talon entisten asukkaiden puhekielessä tiettyä vankilassa tehtyä tatuointia, joka on klassisen ruusutatuoinnin näköinen.
Topi Pekkanen nostaa hattua suunnittelijan tekemälle työlle. "Kun on koko ajan pidettävä mielessä kahden paikan tarpeet, niin se on aika vaativa duuni. Kaikki on kuitenkin sujunut tosi hyvin ja varmasti lopullisen ravintolan visuaalisuus on yhtä upeaa", Pekkanen uskoo.
Kehuja satelee myös salin operatiivista toimintaa pyörittäville Suvi Nurmelle ja Sanna Gullstenille, jotka ovat ottaneet "tilanteen haltuun" esimerkillisesti. Isoihin ympyröihin tottuneet naiset ovat omalta osaltaan saaneet aikaan sen, että Kakolanruusu on noussut kuumaksi puheenaiheeksi kaupungissa.
Grilli kuumana merikonttikeittiössä
Ja sitten on tietenkin se ruoka. Kakolanruusu tarjoaa simppeliä, laadukkaista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Oman herkullisen puumerkkinsä ruokatuotteeseen jättää hollantilainen Ofyr-designpuugrilli. Nykyinen keittiö on Ramirentin ja Electroluxin yhteistyötä ja sikäli erikoinen, että se on rakennettu muutamasta merikontista.
"Tämän tyyppinen keittiö lienee ensimmäinen laatuaan valtakunnassa", Pekkanen toteaa.
"Lopullisessa ravintolassa ainakin avotuliyksikkö tulee kasvamaan uusien tilojen myötä, ja myös muita parannuksia saadaan - joskin homma toimii erinomaisesti jo nyt", vakuuttaa Pekkanen.
"Ruokalista koostuu yksinkertaisista ja hyvänmakuisista annoksista, jotka tarjoillaan jaettaviksi. Raaka-ainehankinnoissa kunnioitetaan luonnon sesonkeja ja tuottajat etsitään läheltä", lupaa Pekkanen, joka itse toimii talon "viinimiehenä". Kaskiksen myötä Pekkanen on kehittänyt niin hyvät suhteet tukkureihin, että puhelin alkoi soida heti, kun "Operaatio Kakola" tuli julkisuuteen.
"Tukkuripuolelta tuli välittömästi kontaktia ja moni on selvästi ajatellut, että Kakolanruusu voi olla sellainen paikka, jonka yhteydessä oma tuote saa hyvin nostetta ja nimeä." Pekkasen mukaan talon juomalista on pieteetillä harkittu ja yksinkertainen; ideana on preferoida "paikallista, kestävää ja luomua".
Kakolan runsaudensarvi
"Uudessa Kakolassa" toimii myös kahvila, johon tuotteet hankitaan paikallisesta Taikinajuuri-leipomosta - ja itse asiassa vuonna 2019 vankilan muurien sisäpuolelle tulevat myös Taikinajuuren tuotantotilat. Lisäksi alueelle on jo perustettu panimo, Kakola Brewing Company. Uudisrakennukseen pihan puolelle on tulossa hulppea wellness-spa. Lisäksi puhutaan Kakola-päiväkodista ja seniorikodeistakin.
Kakolan alueelle onkin kaavoitettu asuntoja remontoitaviin rakennuksiin sekä uudisrakennuksiin kymmenien tuhansien kerrosneliöiden edestä, Pekkanen tietää. Hän harmittelee vain sitä, että alueelle kaavailtu näkötorni kaatui poliittisessa väännössä.
"Se olisi ollut hieno vetonaula alueelle, mutta kaikkea ei voi saada", hän virnistää.
Ilmojen teillä
Sen sijaan Kakolanmäen rinteeseen suunniteltu köysirata näyttäisi toteutuvan. Aurajoen itärannan ja Kakolanmäen väliä kulkevan funikulaarin toimittaa italialainen Leitner Ropeways.
"Köysirata jokirannasta mäelle helpottaa saavutettavuutta jalkaisin", Pekkanen toteaa. Turun maantieteestä tietämättömille todettakoon, että Kakolan alue on muutaman kilometrin päässä kauppatorista sataman suuntaan - ja 23 hehtaaria aiemmin tiukasti suljettua aluetta kiinnostaa alkuasukkaita liki vastustamattomalla tavalla.
"Jo nyt näkyy ihmisiä paljon kävelemässä alueella ja köysirata sekä rakentuvat palvelut nostavat odotuksia entisestään."
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Pasi Leino
