mainos_333

Hotellit
Ravintolat

Ruista ranteessa, sata lasissa

Suomi 100-juhlavuosi ei olisi kummoinenkaan happening, jos ruokapuoli unohdettaisiin. Kylkiäiseksi satavuotisbileisiin onkin saatu Syödään yhdessä -teemavuosi, jota vetää ELO-säätiö eli Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö. Mukana on yli 150 yritystä, yhteisöä ja järjestöä.

Teema on osuvasti valittu, sillä tutkimusten mukaan me suomalaiset syömme eurooppalaisista kaikkein vähiten yhdessä. Omassa rauhassa viihtyvä suomalainen kyllä arvostaa yhteistä ruokailuhetkeä (ainakin periaatteessa), mutta hektinen arki herkästi torppaa hyvät aikomukset. Syödään yhdessä -tempaisu sen sijaan tuo porukkaa yhteen ihan urakalla: tästä yhtenä esimerkkinä elokuun Maailman suurimmat kyläjuhlat.

Ja tietenkin ainoastaan meteoriitti tai vedenpaisumus voisi estää satavuotiasta nimeämästä mieliruokaansa. Kansallisruoka-äänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista ja kultaa kisassa huuhtoi - aika arvattavasti - tuttu ja turvallinen ruisleipä. Kärkijoukossa olivat myös karjalanpaisti, karjalanpiirakka sekä paistetut kalat perunamuusin kanssa.

Ruisleipä on monia eri asioita monille eri ihmisille. Esimerkiksi ravintoloitsija Henri Alén on todennut, että kiehtovinta ruisleivässä on leipäjuuri ja sen ainutlaatuisuus koko maailman ruokakentässä. Happamaan juureen leivottu leipä koskettaa muullakin tavalla kuin maulla: siinä kulkee mukana paljon tietämystä, ammattitaitoa ja sitkeyttä. Maku on uniikki ja mahdotonta valmistaa ilman pitkää aikaa, Alén tunnelmoi.

Jos ruisleivän valinta suomalaisten kansallisruoaksi ei yllätä, niin seuraava tiedonpala sen voi jo tehdä: kesäkuussa kävi ilmi, että Suomen ravintoloissa on Euroopan asiakasystävällisin henkilökunta (yhdessä kyproslaisten ravintoloiden kanssa)!

TCI Research -tutkimuslaitos arvioi kansainvälisten asiakkaiden hotelli- ja ravintolapalveluihin liittyviä elämyksiä Euroopan maissa ja selvitti myös heidän tulevaisuuden odotuksiaan hotelli- ja ravintolapalveluista. Tutkimus toteutettiin hotelli- ja ravintola-alan eurooppalaisen kattojärjestön Hotrecin toimeksiannosta. Kansainväliset asiakkaat arvioivat suomalaiset hotellit ja ravintolat kolmen parhaan Euroopan maan joukkoon neljällä osa-alueella seitsemästä.

Tekeekö mieli moittia Suomi-murkinan diversiteettiä? No, tutkimuksen mukaan Suomi on heti toisella sijalla paikallisen ravintolaruoan monimuotoisuudessa (Turkki on ykkönen). Entä sitten hotellit? Hotellien henkilökunnan asiakasystävällisyydessä ja hotellien yleisessä laatutasossa olemme kolmantena Norjan ja Ruotsin jälkeen!

Asiakaskokemuksessa painottuivat voimakkaimmin paikallisten asukkaiden ystävällisyys, turvallisuus, luonnonkauneus, vähäinen tungos, majoituksen taso, puhtaus ja ravintolaruokailun taso. Todellisessa ravintolaelämyksessä korostuvat aidosti ystävällinen henkilökunta, erinomainen elintarviketurvallisuus, uudet nautittavat maut ja paikalliset raaka-aineet. "Ihanteellinen hotellielämys" taas sisältää rakennuspalikoinaan seuraavat asiat: turvallisuus, yksityisyyden kunnioittaminen, aidosti ystävällinen henkilökunta ja se, että hotelli saa asiakkaan tuntemaan olonsa kotoisaksi.

Tutkimustulosten jälkihehkussa MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi totesi, että Suomi täyttää matkailukohteena ihanteellisesti kansainvälisten matkailijoiden odotukset - ja näin ollen Suomella on kaikki edellytykset kasvattaa ulkomaalaisten matkailijoiden määrää merkittävästi. Suomen matkailualan akilleen kantapäinä Lappi mainitsee heikon hintakilpailukyvyn ja toimialan yritysten huonon kannattavuuden.

Töitä siis riittää - seuraavaksikin sadaksi vuodeksi. Perin juurin suomalaista olisi päättää tämä pääkirjoitus kriittiseen huomioon, mutta niin ei nyt käy. Syö, juo, Suomi100!

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa proresto

proresto uutiskirje




Seuraa proresto
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »