Juomat (Viinit)
Vastuullisuus
Yrittäjyys

Artesaaniviinien esiinmarssi

Thomas Pahlberg vannoo luonnonmukaisen viinin nimeen – mutta loppupeleissä maku on aina se, mikä ratkaisee

Suomalaispariskunta Thomas ja Saara Pahlberg innostui luonnonmukaisista viineistä vuonna 2014 – ja sillä tiellä ollaan edelleen. Aikaisemmin Italiassa, tällä hetkellä Ranskassa asuva pariskunta oli aina pitänyt Välimeren viinikulttuurista, mutta kun kohdalle osui italialaisia luonnonviinejä, se oli rakkautta ensikulauksella.

”Silloin heräsi se intohimo kokeilla jotain uutta”, kuvailee Thomas Pahlberg.

Pariskunta alkoi kiertää italialaisia viinitiloja tavoitteenaan löytää laadukkaita luonnonmukaisia viinejä. Pian Pahlbergit saivat tiimiinsä mukaan Fabio Cagnettin, joka on yksi Italian arvostetuimpia luonnonmukaisten viinien asiantuntijoita ja uusien viinikykyjen löytäjiä. Yhdessä kolmikko rakensi portfolion, joka koostui Italian tärkeimpien viinialueiden parhaimmista viineistä – ja samalla syntyi yritys Vino Nostrum.

Saisiko olla luomua?

Thomas Pahlbergin mukaan Vino Nostrum kasvaa samalla, kun luonnonmukaisten viinien kysyntäkin kasvaa.

”Ihmiset ovat hyvin valveutuneita kulutuspäätöstensä suhteen. Jos ensin haluttiin ruoan olevan luomua, niin nyt halutaan myös viinin olevan”, hän toteaa. Vino Nostrumin savotta helpottuu jatkuvasti sitä mukaa, kun kuluttajien tietoisuus viinien eri valmistusmenetelmistä kasvaa – mutta mitään valtavirtaa eivät luomuviinit vielä ole.

Yhtenä kivenä kengässä on sangen laajalle levinnyt harhaluulo, jonka mukaan kaikki viinit ovat luonnollisesti tuotettuja – eli toisin sanoen valmistettu puristetusta rypälemehusta, joka fermentoidaan. Mistä moinen luulo? – No, se ainakin on selvää, että viinien suhteen on olemassa merkittävä tietovaje: viinien etiketeistä puuttuu ainesosaluettelo, joka kaikista alkoholittomista juomista kyllä löytyy.

”Teollisessa viininvalmistuksessa sallitaan jopa 200 eri valmistus- ja lisäaineen käyttö”, huokaa Pahlberg. ”Pahimmassa tapauksessa viinin voi valmistaa ilman viinirypäleitä.”

Viini ilman sielua

Pahlberg muistuttaa, että viinitarhassa käytetyt myrkyt tappavat rypäleiden luonnollisia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi luonnollisia hiivoja ja säilöntäaineita. Tällöin rypälemehu ei enää alakaan käymään itsestään ja valmistukseen pitää käyttää teollisia hiivoja. Ja kun rypäleen kuoressa olevat luonnolliset säilöntäaineet kerran on tuhottu, pitää prosessiin lisätä sulfiitteja.

Eikä teollinen tuunailu tähän jää: mitä elottomampi maaperä ja heikkolaatuisempi rypäle, sitä enemmän hamutaan mm. erilaisia makuaineita, väriaineita ja kirkastusaineita viinin ominaisuuksia ”parantamaan”. Noidankehä on pian valmis.

Myös luomuviinien valmistuksessa sallitaan erilaisten lisäaineiden käyttö – ero on vain siinä, että niitä on käytetty vähemmän ja ajatuksella. Täysin luonnonmukaisissa ja biodynaamisen menetelmän mukaan valmistetuissa viineissä lisäaineet sen sijaan ovat pannassa.

”Kun lisäaineita ei ole lainkaan, rypäleen pitää olla todella hyvä”, kuittaa Pahlberg. ”Luonnollisten hiivojen pitää toimia.”

Kuuviiniä kuppiin

Biodynaamisesti valmistetut viinit voivat kuitenkin olla tavalliselle kuluttajalle melkoinen jokerikortti, koska ne ovat herkempiä reagoimaan kuun vaiheisiin. Biodynamiikka nimittäin jyllää viinin kaikissa kehitysvaiheissa, aina sen nauttimiseen asti. Vääränä päivänä siemailtu viini voikin olla mustapekka.

Pahlbergin mukaan sekä luomu- tai biodynaaminen viljely ovat ensisijaisesti työkaluja, joilla pyritään valmistamaan mahdollisimman luonnonmukaisia viinejä.

”Meillä ideana ei ole tehdä nimenomaan luomuviinejä tai nimenomaan biodynaamisia viinejä, vaan ennen kaikkea laadukkaita viinejä, jotka tuovat esille oman kasvuympäristönsä parhaalla mahdollisella tavalla. Maku on aina kaiken lähtökohta.”

Käsityöläisyys kunniaan

Luomuviinin ja biodynaamisen viinin lisäksi puhutaan välillä myös esimerkiksi alkuviinistä, orgaanisesta viinistä tai natu-viinistä. Eri käsitteiden sekamelska voi uuvuttaa ammattilaisenkin, myöntää Pahlberg.

”Jos joku termi pitää nostaa ylitse muiden, niin olkoon se artesaaniviini. Se kertoo parhaiten siitä, mistä tässä on kyse, kun mennään ihan ytimeen: nyt puhutaan pientuotannosta ja käsityöstä.”

Tänä päivänä Vino Nostrum tuo yhteen tasokkaan nipun artesaanituottajia eri puolilta Italiaa.

”Me olemme tehneet yhteistyötä noin 50 eri viinitilan kanssa ja voidaan sanoa, että aktiivista yhteistyötä on tästä porukasta noin 20-30 tilan kanssa.” Viinitilat ovat pieniä, pieteetillä tekeviä toimijoita, jotka ponnistavat maailmalle kenties 10 000 – 50 000 pulloa vuodessa.

Nenänmitan verran edellä

Mutta miten viinibisneksessä seulotaan jyvät akanoista – tai löydetään se kultainen rypäle tavisten joukosta? – Pahlbergin mukaan verkostoituminen auttaa, mutta jalkatyölle ja innokkaalle nenälle ei vieläkään löydy korviketta.

”Kun on itse käynyt paikan päällä useamman kerran ja maistellut montaa erilaista viiniä ja vuosikertaa, alkaa syntyä käsitys siitä, millaisesta toimijasta on kyse”, kuvailee Pahlberg.

Vino Nostrumilla on verkkokauppa, joka palvelee etupäässä Ranskan markkinaa – toiminnan pääpaino on ranskalaisessa ja suomalaisessa horeca-kentässä.

”Erilaiset ravintolat ja viinibaarit ovat löytäneet tuotteemme aika hyvin”, Pahlberg toteaa. Potentiaalia kasvaa on silti rajusti, kun vertaa Keski-Eurooppaan: esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa on paljon ravintoloita, joille luomuruoka ja -viini on kunnia-asia.

”Eikä siis mitään turistipaikkoja, vaan nimenomaan paikalliselle yhteisölle tärkeitä ravintoloita. Tässä kehityksessä Suomi tulee jälkijunassa, mutta tulee kuitenkin.”

Pahlbergin mukaan 5-10 pientä yritystä tuo luonnonmukaisia viinejä Suomeen ja etenkin Helsingin keskustan ravintolat ovat ottaneet tuotteet avosylin vastaan.

Alkosta vetoapua

Vino Nostrum on breikannut viinejään myös Alkon valikoimiin ja Pahlberg kiitteleekin Alkoa trendin harjalla pysymisestä.

”Alkossa on selvästi tunnistettu luonnonmukaisten viinien laatu ja vetovoima ja se näkyy hyllyillä.” Alkon valikoimissa on tällä hetkellä noin 70 erilaista luonnonmukaista viiniä tai ”alkuviiniä”, kuten Alko niitä kutsuu.

Covid-tilanne on tietenkin hämmentänyt myös viinikuvioita isolla kauhalla. Kun ravintolat ympäri Euroopan ovat sulkeneet oviaan, ei tarvetta aina ole minkään sortin viinipullolle. ”Mutta samalla kun rokotukset ovat käynnistyneet, optimismia on taas ilmassa”, pohtii Pahlberg.

”Viininteko on yksi maailman vanhimmista bisneksistä. Sitä juodaan aina, menee sitten hyvin tai huonosti.”

Rakkaudesta lajiin

Thomas Pahlbergiä itseään motivoi – upeiden viinien lisäksi – upeat ihmiset ympärillä. Yhteistyökumppanit viinitiloilla ja ravintoloissa jakavat saman arvomaailman, jossa luonto ja puhtaus korostuvat.

”Tämänkin kriisin aikana olen kokenut vahvasti, että samaan hiileen tässä puhalletaan. Tämä ei ole teknologiabisnestä, vaan ehdottomasti rakkaus- ja intohimobisnestä.”

Toinen asia mikä pitää yrittäjän silmät kirkkaana on se, että koskaan ei tiedä millainen makuelämys löytyy jo ihan seuraavan mutkan takaa, kenties matkalla uudelle, huippukiinnostavalle viinitilalle.

”Uusia viinejä tulee koko ajan – ja se on tosi hienoa tässä bisneksessä.”

Lisätietoja: vinonostrum.fi

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Vino Nostrum

Seuraa proresto

proresto uutiskirje