Elintarvikkeet & raaka-aineet
Vastuullisuus
Fazerin rima on korkealla sustainability-asioissa
Suomalaisten rakastama brändi ankkuroi vastuullisuusajattelunsa neljään päätavoitteeseen
Toukokuussa 2020 Fazerin vastuullisuusjohtajana aloittanut Sari Sarin pitää tuoretta pestiään erittäin motivoivana: Fazerin kaltainen iso toimija on monessa mukana ja senpä tähden sillä on aitoa vaikutusta sustainability-kentässä. ”Kyllä se innostaa, kun tässä ollaan isojen ja merkityksellisten asioiden kanssa tekemisissä päivittäin.”
”KYLLÄ SE INNOSTAA, kun tässä ollaan isojen ja merkityksellisten
asioiden kanssa tekemisissä päivittäin”, hän toteaa.
Fazer kirittää vastuullisuutta neljän vastuullisuustavoitteen
kautta. Vuonna 2018 sorvatut tavoitteet ovat Sarinin mukaan
oleellinen osa konsernin strategiaa. Samalla ne kertovat,
kuinka vastuullinen Fazer aikoo olla vuosikymmenen loppuun
mennessä.
Vastuullisuustavoitteiden valinnassa painoi myös vaikuttavuus:
miten resursseja kannattaa käyttää, jotta saadaan
aikaan mahdollisimman paljon hyvää.
Fazerin vastuullisuusjohtaja Sari Sarinin mukaan Fazer kirittää vastuullisuutta neljän vastuullisuustavoitteen kautta: ”Vuonna 2018 sorvatut tavoitteet ovat oleellinen osa konsernin strategiaa. Samalla ne kertovat, kuinka vastuullinen Fazer aikoo olla vuosikymmenen loppuun mennessä.”
Puolitetaan päästöt
Ensimmäinen tavoite on 50 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä.
Koska ruokajärjestelmä ja sen aiheuttamat päästöt ovat
olennaisia tekijöitä ilmastonmuutoksessa, elintarviketuotannon
vaikutusten vähentämisellä on suuri merkitys. Ilmastonmuutos
vaikuttaa myös suoraan raaka-aineiden saatavuuteen, käytettävyyteen
ja hintaan.
”Päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on
kova tavoite, koska se tarkoittaa kaikkien Fazerin operaatioiden
hiilijalanjäljen puolittamista, alihankintaketjut mukaan
lukien. Tämä vaatii toimia koko organisaatiolta”, toteaa Sarin.
Fazer on vastikään liittynyt mukaan Baltic Sea Action
Groupin (BSAG) ja Ilmatieteenlaitoksen vetämään Carbon
Action -hankkeeseen, joka etsii tapoja vauhdittaa hiilen varastoitumista
ilmakehästä peltoon ja edistää hiiltä varastoivaa viljelyä
suomalaisilla maatiloilla.
”Tällä hiiliviljelyllä on suuri vaikutus päästöjen vähentämisessä”,
Sarin uskoo.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana tällä saralla on kuitenkin
odotettavissa enemmän sinnikästä, jatkuvaa parantamista
kuin yksittäisiä läpimurtoja, arvelee Sarin. Päästöjen
vähentämisessä kaikki kivet pitää kääntää, jotta tuloksiin
päästään.
ja samalla hävikki!
Fazerin toinen vastuullisuustavoite on ruokahävikin puolittaminen.
Joka vuosi noin kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta
ruuasta jää käyttämättä tai heitetään pois – ja tämä hävikki aiheuttaa huomattavaa haittaa ilmastolle, vedelle,
maaperälle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Tutkimusten
mukaan ruokahävikin vähentäminen on yksi keskeisimmistä
keinoista minimoida elintarviketuotannon negatiivisia ympäristövaikutuksia,
joten Fazer haluaa karsia hävikkiä kovalla
kädellä kautta ketjun.
”Ensisijaisesti katsomme omaa toimintaamme, kuten leipomoitamme,
mutta kiinnitämme huomiota myös koko toimitusketjuun.”
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun Fazerin leipää
toimitetaan kauppoihin, tarkkojen kulutusennusteiden tekemisessä
nähdään vaivaa, jotta tuotetta on sopivasti – ei liikaa,
eikä liian vähän. Mutta kun hävikkiä syntyy, Fazer tekee
yhteystyötä
mm. suomalaisten startupien kanssa, jotta se hyödynnetään.
”Hävikin vastaisessa taistelussa uskon verkostoitumiseen
ja siihen, että meillä on hyviä yhteistyökumppaneita, joiden
kanssa näitä pulmia ratkotaan.”
Fazer on myös osoittanut ilahduttavaa ketteryyttä koronakriisissä
laittamalla ”suita makeaksi” yllättävillä tavoilla. Esimerkki:
kun korona hiljensi Helsinki-Vantaan lentokentän, myymättä
jäi konvehtirasia poikineen. Parasta ennen -päivämääriä
ei jääty odottamaan, vaan orvot konvehdit kiidätettiin mm.
sairaaloihin ja palvelutaloihin.
Vastuullisesti pellolta pöytään
Kolmannessa tavoitteessaan Fazer linjaa, että kaikki hankinnat
ovat 100 prosenttisesti vastuullisesti hankittuja. Tämä tarkoittaa,
että yritys huolehtii koko arvoketjun vastuullisuudesta
viljelijältä kuluttajalle saakka. ”Tähän päästään asettamalla
kaikille toimittajille selkeät perusvaatimukset”, toteaa Sarin.
”Erityistä huomiota kiinnitämme tiettyjen erikoisraaka-aineiden,
kuten kaakaon, palmuöljyn, viljan ja soijan arvoketjuihin.”
Esimerkiksi Länsi-Afrikassa Fazerilla on 6 000 sopimusviljelijää.
Sarin kertoo, että kaakaotilat ovat tyypillisesti muutaman
hehtaarin kokoisia perheviljelmiä, joita sama perhe viljelee
sukupolvesta toiseen. Monellakaan perhetilalla – joiden
viljelijöiden keski-ikä on usein korkea – ei ole sertifiointia,
mutta he voivat olla juuri niitä viljelijöitä, jotka tarvitsevat
tukea vastuullisen kaakaonviljelyn edistämiseksi.
”Meillä on omia suoria viljelijäohjelmia, koska haluamme
auttaa juuri eniten apua tarvitsevia viljelijöitä.”
Tuki voi tulla monessa muodossa: joskus tarvitaan kaivo,
joskus koulu – ja esimerkiksi työkalut ja tuholaistorjunta nielevät
resursseja myös. Suorien viljelijäohjelmien tavoitteena
on tehdä kaakaonviljelystä yhä mielekkäämpää työtä, joka
tarjoaa viljelijöille ja heidän perheilleen tien parempaan toimentuloon.
Koska paremman toimeentulon taustalla ovat paremmin
tuottavat viljelmät, ohjelmissa keskitytään koulutukseen.
Kun viljelijät oppivat moderneja viljelykäytäntöjä, he voivat
parantaa kaakaoviljelmiensä tuottavuutta.
Fazerin ostamasta kaakaosta kolme neljäsosaa tulee
Länsi-Afrikasta, mutta tuiki tärkeä neljäsosa Ecuadorista.
”Ecuadorilainen Arriba-kaakaomassa on se kaikkein tärkein
tekijä Fazerin
Sininen -suklaan maun kannalta”, paljastaa
Sarin.
Kasvipohjainen tulee, oletko valmis?
Fazerin neljäs vastuullisuustavoite on ytimekäs: enemmän
kasvipohjaista.
Fazerin strategiassa linjataan, että yritys haluaa tukea
kuluttajia terveellisten ja vastuullisten elämäntapojen noudattamisessa.
Kasvipohjainen ruoka on tässä tärkeässä roolissa,
koska se alentaa useiden eri sairauksien riskiä ja
myös hiilijalanjälkeä.
Fazer onkin sitoutunut kasvattamaan kasvipohjaisten
tuotteiden osuutta tuotevalikoimastaan kaikissa liiketoiminnoissaan
vuoteen 2030 mennessä – mutta mihinkään tiettyyn
prosenttilukuun tätä tavoitetta ei ole haluttu lukita. Kasviperäisten
tuotteiden osuus on kuitenkin selvästi nousussa:
kun vuonna 2015 se oli reilu kolmasosa (36 %), viime
vuonna tuo osuus oli jo lähes puolet (48 %).
Kasvipohjaisen ruoan esitaistelijana toimii Fazer
Lifestyle
Foods -liiketoiminta-alue, joka on viime vuosina tuonut
markkinoille esimerkiksi paljon kaurapohjaisia tuotteita –
mm. kaurajuomia, tofun tapaan käytettäviä kaurapaloja ja
erilaisia lusikoitavia välipaloja.
”Kaura on monella tapaa tämän muutoksen ytimessä”,
Sarin linjaa ja lisää, että esimerkiksi kauran kuorta voidaan
tulevaisuudessa hyödyntää ksylitolipurukumin valmistuksessa.
”Fazerilla kauramyllyn sivutuotteena syntyy runsaasti
kauran kuorta. Kauran kuoret taas sisältävät ksyloosia, josta
voidaan valmistaa ksylitolia.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Fazer
