mainos_535

Elintarvikkeet & raaka-aineet
Vastuullisuus

Fazerin rima on korkealla sustainability-asioissa

Suomalaisten rakastama brändi ankkuroi vastuullisuusajattelunsa neljään päätavoitteeseen

artikkelikuva: Fazerin rima on korkealla sustainability-asioissa

Toukokuussa 2020 Fazerin vastuullisuusjohtajana aloittanut Sari Sarin pitää tuoretta pestiään erittäin motivoivana: Fazerin kaltainen iso toimija on monessa mukana ja senpä tähden sillä on aitoa vaikutusta sustainability-kentässä. ”Kyllä se innostaa, kun tässä ollaan isojen ja merkityksellisten asioiden kanssa tekemisissä päivittäin.”

”KYLLÄ SE INNOSTAA, kun tässä ollaan isojen ja merkityksellisten asioiden kanssa tekemisissä päivittäin”, hän toteaa.

Fazer kirittää vastuullisuutta neljän vastuullisuustavoitteen kautta. Vuonna 2018 sorvatut tavoitteet ovat Sarinin mukaan oleellinen osa konsernin strategiaa. Samalla ne kertovat, kuinka vastuullinen Fazer aikoo olla vuosikymmenen loppuun mennessä.

Vastuullisuustavoitteiden valinnassa painoi myös vaikuttavuus: miten resursseja kannattaa käyttää, jotta saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyvää.

Fazer, Sari Sarin
Fazerin vastuullisuusjohtaja Sari Sarinin mukaan Fazer kirittää vastuullisuutta neljän vastuullisuustavoitteen kautta: ”Vuonna 2018 sorvatut tavoitteet ovat oleellinen osa konsernin strategiaa. Samalla ne kertovat, kuinka vastuullinen Fazer aikoo olla vuosikymmenen loppuun mennessä.”

Puolitetaan päästöt…

Ensimmäinen tavoite on 50 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Koska ruokajärjestelmä ja sen aiheuttamat päästöt ovat olennaisia tekijöitä ilmastonmuutoksessa, elintarviketuotannon vaikutusten vähentämisellä on suuri merkitys. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös suoraan raaka-aineiden saatavuuteen, käytettävyyteen ja hintaan.

”Päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on kova tavoite, koska se tarkoittaa kaikkien Fazerin operaatioiden hiilijalanjäljen puolittamista, alihankintaketjut mukaan lukien. Tämä vaatii toimia koko organisaatiolta”, toteaa Sarin.

Fazer on vastikään liittynyt mukaan Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Ilmatieteenlaitoksen vetämään Carbon Action -hankkeeseen, joka etsii tapoja vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä peltoon ja edistää hiiltä varastoivaa viljelyä suomalaisilla maatiloilla.

”Tällä hiiliviljelyllä on suuri vaikutus päästöjen vähentämisessä”, Sarin uskoo.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana tällä saralla on kuitenkin odotettavissa enemmän sinnikästä, jatkuvaa parantamista kuin yksittäisiä läpimurtoja, arvelee Sarin. Päästöjen vähentämisessä kaikki kivet pitää kääntää, jotta tuloksiin päästään.

…ja samalla hävikki!

Fazerin toinen vastuullisuustavoite on ruokahävikin puolittaminen. Joka vuosi noin kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta jää käyttämättä tai heitetään pois – ja tämä hävikki aiheuttaa huomattavaa haittaa ilmastolle, vedelle, maaperälle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Tutkimusten mukaan ruokahävikin vähentäminen on yksi keskeisimmistä keinoista minimoida elintarviketuotannon negatiivisia ympäristövaikutuksia, joten Fazer haluaa karsia hävikkiä kovalla kädellä kautta ketjun.

”Ensisijaisesti katsomme omaa toimintaamme, kuten leipomoitamme, mutta kiinnitämme huomiota myös koko toimitusketjuun.”

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun Fazerin leipää toimitetaan kauppoihin, tarkkojen kulutusennusteiden tekemisessä nähdään vaivaa, jotta tuotetta on sopivasti – ei liikaa, eikä liian vähän. Mutta kun hävikkiä syntyy, Fazer tekee yhteystyötä mm. suomalaisten startupien kanssa, jotta se hyödynnetään.

”Hävikin vastaisessa taistelussa uskon verkostoitumiseen ja siihen, että meillä on hyviä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa näitä pulmia ratkotaan.”

Fazer on myös osoittanut ilahduttavaa ketteryyttä koronakriisissä laittamalla ”suita makeaksi” yllättävillä tavoilla. Esimerkki: kun korona hiljensi Helsinki-Vantaan lentokentän, myymättä jäi konvehtirasia poikineen. Parasta ennen -päivämääriä ei jääty odottamaan, vaan orvot konvehdit kiidätettiin mm. sairaaloihin ja palvelutaloihin.

Fazer, Kaurapelto

Vastuullisesti pellolta pöytään

Kolmannessa tavoitteessaan Fazer linjaa, että kaikki hankinnat ovat 100 prosenttisesti vastuullisesti hankittuja. Tämä tarkoittaa, että yritys huolehtii koko arvoketjun vastuullisuudesta viljelijältä kuluttajalle saakka. ”Tähän päästään asettamalla kaikille toimittajille selkeät perusvaatimukset”, toteaa Sarin.

”Erityistä huomiota kiinnitämme tiettyjen erikoisraaka-aineiden, kuten kaakaon, palmuöljyn, viljan ja soijan arvoketjuihin.”

Esimerkiksi Länsi-Afrikassa Fazerilla on 6 000 sopimusviljelijää. Sarin kertoo, että kaakaotilat ovat tyypillisesti muutaman hehtaarin kokoisia perheviljelmiä, joita sama perhe viljelee sukupolvesta toiseen. Monellakaan perhetilalla – joiden viljelijöiden keski-ikä on usein korkea – ei ole sertifiointia, mutta he voivat olla juuri niitä viljelijöitä, jotka tarvitsevat tukea vastuullisen kaakaonviljelyn edistämiseksi.

”Meillä on omia suoria viljelijäohjelmia, koska haluamme auttaa juuri eniten apua tarvitsevia viljelijöitä.”

Tuki voi tulla monessa muodossa: joskus tarvitaan kaivo, joskus koulu – ja esimerkiksi työkalut ja tuholaistorjunta nielevät resursseja myös. Suorien viljelijäohjelmien tavoitteena on tehdä kaakaonviljelystä yhä mielekkäämpää työtä, joka tarjoaa viljelijöille ja heidän perheilleen tien parempaan toimentuloon.

Koska paremman toimeentulon taustalla ovat paremmin tuottavat viljelmät, ohjelmissa keskitytään koulutukseen. Kun viljelijät oppivat moderneja viljelykäytäntöjä, he voivat parantaa kaakaoviljelmiensä tuottavuutta.

Fazerin ostamasta kaakaosta kolme neljäsosaa tulee Länsi-Afrikasta, mutta tuiki tärkeä neljäsosa Ecuadorista. ”Ecuadorilainen Arriba-kaakaomassa on se kaikkein tärkein tekijä Fazerin Sininen -suklaan maun kannalta”, paljastaa Sarin.

Kasvipohjainen tulee, oletko valmis?

Fazerin neljäs vastuullisuustavoite on ytimekäs: enemmän kasvipohjaista.

Fazerin strategiassa linjataan, että yritys haluaa tukea kuluttajia terveellisten ja vastuullisten elämäntapojen noudattamisessa. Kasvipohjainen ruoka on tässä tärkeässä roolissa, koska se alentaa useiden eri sairauksien riskiä ja myös hiilijalanjälkeä.

Fazer onkin sitoutunut kasvattamaan kasvipohjaisten tuotteiden osuutta tuotevalikoimastaan kaikissa liiketoiminnoissaan vuoteen 2030 mennessä – mutta mihinkään tiettyyn prosenttilukuun tätä tavoitetta ei ole haluttu lukita. Kasviperäisten tuotteiden osuus on kuitenkin selvästi nousussa: kun vuonna 2015 se oli reilu kolmasosa (36 %), viime vuonna tuo osuus oli jo lähes puolet (48 %).

Kasvipohjaisen ruoan esitaistelijana toimii Fazer Lifestyle Foods -liiketoiminta-alue, joka on viime vuosina tuonut markkinoille esimerkiksi paljon kaurapohjaisia tuotteita – mm. kaurajuomia, tofun tapaan käytettäviä kaurapaloja ja erilaisia lusikoitavia välipaloja.

”Kaura on monella tapaa tämän muutoksen ytimessä”, Sarin linjaa ja lisää, että esimerkiksi kauran kuorta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää ksylitolipurukumin valmistuksessa.

”Fazerilla kauramyllyn sivutuotteena syntyy runsaasti kauran kuorta. Kauran kuoret taas sisältävät ksyloosia, josta voidaan valmistaa ksylitolia.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Fazer

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa proresto

proresto uutiskirje

mainos_614



Seuraa proresto
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »