mainos_333

Ravintolat
Yrittäjyys

Luovuus tuo lievää lääkitystä synkkään koronapandemiasta johtuvaan tilanteeseen ravintoloille

artikkelikuva: Luovuus tuo lievää lääkitystä synkkään koronapandemiasta johtuvaan tilanteeseen ravintoloille

Ruokaravintoloista osa on yhä kyennyt pysymään auki. Liiketoiminta rajoittuu poikkeusolojen seurauksena nouto- ja kotiinkuljetusruoan myyntiin. Hallituksen päätös ravintolatilojen asiakastilojen sulkemisesta on voimassa toukokuun 2020 loppuun.

Uusia palveluinnovaatioita nähtiin heti maaliskuun lopussa, jolloin koronapandemian sulkutoimet alkoivat. Helsinkiläinen esimerkki ilmestyi töölöläiseen K-kauppaan. Paikalliset lähiravintolat ryhtyivät toimittamaan annoksiaan ruokakaupan vähittäismyyntiin.

Myös maailmalla on nähty luovia aluevaltauksia. Haaga Helian ammattikorkeakoulun tutkija ja projektipäällikkö Pasi Tuomisen mukaan huippukokkien valmistamien ruokien jakelu on näkynyt erityisesti Tanskassa.

”Uusi aluevaltaus on home-invasion. Siinä kokit, sommelierit ja tiskijukat tulevat nyt koteihin virtuaalisesti esimerkiksi tablettien ruudun kautta.”

Tuominen antaa nimekkäitä esimerkkejä meiltä ja maailmalta.

”New York Cityssä Nowadays, House of Yes ja Maries Crisis. Berliinissä home-invasion palveluita tarjoaa puolestaan Watergate. Kotimainen yrittäjä löytyy Helsingistä, jonka Danceterian home-invasion klubien live-streamit ovat saavuttaneet suuren suosion”, hän avaa uutta tarjontaa.

Korona-aika laittoi myös ravintolaruoan jakelija Woltin muuttamaan toimintatapaansa. Se poisti komission ravintoloilta. Tuomisen mukaan se on ollut yksi suurimmista syistä miksi ravintolat eivät ole käyttäneet laajemmin Woltin palveluita.

”Komissio on syönyt jo ravintoloiden entuudestaan marginaalisen katteen. Aiheesta on keskusteltu jo ennen pandemiaa ja oikeasta ’tasosta’ tullaan varmaan jatkamaan keskustelua lockdownin päätyttyäkin”, hän sanoo.

Uusia päivittäistavarakaupan kautta lanseerattuja lisäpalvelujakin on saatu vauhdilla markkinoille.

”Kokkien reseptit, tekniikkaa sisältävät opetusvideot sekä kodin viikon tai pääsisäisen ruokakassin suunnittelu ovat hyviä nyt nähtyjä esimerkkejä. Tämän kaltainen palvelu tuottaa selkeää lisäarvoa loppukuluttajalle ja jossakin vaiheessa luultavasti myös taloudellista hyötyä kokille, kun kaupat ymmärtävät antaa osan katteesta kokille”, Tuominen sanoo.

Synkät näkymät

Tuomisen mukaan koronatilanne johtaa valitettavan monen yrityksen kohdalla konkurssiin.

”Yrittäjän kassasta loppuvat rahat, jolloin palkan tai vuokranmaksua ei voida jatkaa ja yritys ajautuu saneeraukseen tai konkurssin. Useimmilla yrityksillä on varastossa merkittävä määrä raaka-aineita, jolloin myös sähkölaskut raksuttavat kuluina. Valtionapu – jos sitä onnistuu saamaan – voi auttaa hetkellisesti, mutta toipumiseen menee pitkään”, Tuominen sanoo.

Osa ravintoloista tullaan sulkemaan, mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että hurjimpiin konkurssi- tai saneerauslukuihin ei ajauduta.

”Aalto yliopiston tutkijat ennustivat, että vain 10 –15 prosenttia osuus yrityksistä selviää itsenäisesti ilman maksuvaikeuksia alakohtaisen kassavajeen noustessa. Muutamat ravintolayritykset saavat mahdollisuuden kehittää toimintojaan merkittävästi julkisella Business Finlandin rahoituksella. Tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia luoda toimialoja rikkovia kehitysyhteisöjä ja se rikastuttaen toimialaa laajasti”, Tuominen visioi.

kuva

Miten ravintola-ala muuttuu tämän kriisin myötä?

”Toiminta selkeytyy ja jokainen kriisistä selviytyvä yritys tarkentaa suunnitteluaan sekä varautumistaan. Toimiala on hyvin suhdanneherkkä ja tämä äärimmäinen kriisitilanne kiihdyttää suunnitelmallisuutta muiden muassa riskeihin varautumista ja tulonlähteiden hajauttamista. Noutoruoan osuus kasvaa. Toimintamalli opitaan nyt pakon sanelemana. Myös ulkona syönti tulee ainakin hetkellisesti kasvamaan heti ravintoloiden avauduttua patoutuneen kysynnän vuoksi”, hän tarkentaa.

Entä miten Tuominen näkee, että ravintola-ala voi suoriutua vasara ja tanssi -strategiasta tulevaisuudessa (vasaroidaan virus sulkemalla toimintoja ja sen jälkeen jäljitetään tautipesäkkeet “tanssien” testeillä sekä paikallisilla suluilla). Tähän strategiaan ollaan ilmeisesti myös Suomessa menossa, kunhan testejä ja suojavarusteita saadaan riittävästi kansainvälisiltä ja kotimaisilta markkinoilta.

”Vaikea sanoa. Ravintolan avaaminen ja sulkeminen pieneksi ajaksi on arvokasta, varsinkin jos ei ole varmuutta, kuinka kauan ravintolaa voi pitää avoinna. Tilanne voi olla myös viestinnällisesti haastava, jos yleinen ilmapiiri on epäilevä”, hän pohtii ja lisää:

”Ravintola-alan ihmiset osoittavat ennennäkemätöntä solidaarisuutta. Vaikeinakin aikoina ajatellaan ihmisiä ravintoloiden taustalla. Myös vielä vaikeammassa tilanteessa olevia muistetaan hädän hetkellä. Esimerkiksi ruoka-apuun ja syrjäytymiseen on lahjoitettua merkittäviä resursseja viime viikkojen aikana.”

Yli 80 prosenttia ravintola- ja matkailualan yrittäjistä kertoi huhtikuun liikevaihdon puolittuneen normaalista

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n huhtikuun puolivälissä toteutetun kyselyn mukaan 82 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä kertoi, että niiden liikevaihto on huhtikuussa 2020 vähintään puolet normaalia huhtikuuta pienempi. 68 prosenttia ilmoitti, että liikevaihto on vähintään 75 prosenttia normaalia huhtikuuta pienempi.

Eri toimialojen tilanteessa on huomattavia eroja. Kaikkien toimialojen kohdalla liikevaihto oli kyselyn mukaan pienentynyt normaalista vähintään puoleen 36 prosentilla yrityksistä. Vähintään 75 prosenttia normaalia pienempi liikevaihto oli 24 prosentilla kaikista yrityksistä.

Matkailu- ja ravintola-alan työnantajista 89 prosenttia oli jo tehnyt lomautuksia ja 11 prosenttia irtisanomisia. Kaikkien toimialojen kohdalla luvut olivat 44 prosenttia ja 5 prosenttia.

Kolmasosa uskoo pysyvänsä hengissä seuraavat kolme kuukautta

EK:n kyselyn mukaan 57 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä arvioi, että yritys olisi toiminnassa vielä kolmen kuukauden päästä. 32 prosenttia yrityksistä puolestaan arvioi, että yritys on vaarassa ajautua konkurssiin kolmen kuukauden päästä. Kaikkien toimialojen osalta edellä mainitut luvut olivat 73 prosenttia ja 16 prosenttia.

EK:n kolmanteen koronakyselyyn vastasi 264 MaRan työnantajayritystä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1 361 yrittäjää ja yritysjohtajaa, jotka kaikki ovat työnantajia. Kyselyn vastausaika oli 14.–15.4.2020.

Teksti: Heli-Maria Wiik
Kuvat: Pixabay

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa proresto

proresto uutiskirje




Seuraa proresto
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »