Ravintolat
Yrittäjyys

KOLUMNI

Ravintolan rooli vuokralaisena

Kirjoittaja: Anders Westerholm

artikkelikuva: Ravintolan rooli vuokralaisena

Olen puhlimessa yhtiökumppanini Matin kanssa, joka on Barcelonassa tekemässä tuotekehitystä meidän Bar Cón -tapasravintoloillemme ja kulkee Ravalissa läpi vanhojen lempialueittemme. Mielessäni pysyn hyvin kartalla hänen kertoessaan aina minkä raflan kohdalla milloinkin on. Puhelun jälkeen muistot ovat heränneet henkiin ja jään miettimään, mikä rooli ravintoloilla ja palveluilla onkaan kaupungin muokkaamisessa ja henkilökohtaisen siteen rakentamisessa.

Muistan aina ensimmäisen ns. oikean vuokrasopimusneuvottelumme. Parissa ensimmäisessä ravintolassamme vuokrasopimus tuli liiketoimintakaupan mukana enemmän tai vähemmän annettuna. Kun kuulimme, että Uudenmaan- ja Annankadun kulmatila olisi mahdollisesti vapautumassa, päätimme iskeä kiinni. Kisasimme tilasta toisen toimijan kanssa ja ajattelimme, että ainoa keino voittaa on mahdollisimman seikkaperäisesti kommunikoida kuinka sydämellä ja pieteetillä tulemme toimintamme rakentamaan. Ai miksi? Koska meidän on pakko. Arvot ja kunnianhimo vaativat sitä.

Yksi lupauksemme oli, että toimintamme tulee tulevaisuudessa määrittelemään taloa ja aluetta sekä toimimaan yleisenä maamerkkinä. Tarkoittaen, että ihmiset viittaisivat keskusteluissaan ravintolaan selventääkseen mitä paikkaa he tarkoittavat. Jokaisen ravintoloitsijan pitäisikin pyrkiä jättämään niin syvä jälki, että asiakas merkkaa tämän alitajuiseen karttaansa osoitteena, johon kannattaa palata. Kun liiketoiminta on ollut tarpeeksi pitkäkestoista ja on jätetty lukematon määrä positiivisia muistijälkiä, niin ravintola on ansainnut paikkansa. Aluetta määrittelevän statuksen voi saavuttaa toki myös negatiivisilla kokemuksilla, mutta silloin toiminta tuskin kestää kovin kauaa. Todettakoot, että tällaisia odotuksia ei tietenkään kovin usein kohdistu toimistokerroksissa tapahtuvaan liiketoimintaan.

Uudenmaankadun vuokrasopimuksen jälkeen sopimuksia on tullut neuvoteltua kymmeniä ja monenlaisten kumppaneiden kanssa. Yksi tyypillinen neuvottelukumppani on taho, joka omistaa kerrostalon, on raapinut sille kasaan kehityssuunnitelman ja etsii nyt vuokralaisia ilman sen kummempaa hajua siitä, mitä kohde oikeasti tarvitsisi. Kovin usein törmään epärealistisiin vuokrapyyntöihin, tai pitäisikö sanoa -vaatimuksiin. On investoitu taloon ja nyt se pitää saada tuottamaan.

Mitä jos harkittaisiin toisentyyppistä lähestymiskulmaa? Ehdotan, että katutason liiketoiminta nähtäisiin myöskin investointina taloon ja vuokralaisvalintaa ohjaisi visio maineesta ja toiminnan tasosta, jonka avulla saataisiin kerroksiin oikeanlaista vuokralaista, jotka ovat valmiita maksamaan korkeampaa preemiota juuri kyseisessä kokonaisuudessa mukana olemisesta. Todellisuudessa kun katutasossa oleva toiminta tuskin pääsee koskaan edes näkemään yläkerran ilmastoituja neliöitä, niin ei heidän niistä varmaan kannata maksaakaan. Mielelläni näkisin keskusta-alueella pidemmälle konseptoituja kohteita, joiden vuokralaismix muodostaisi todellisen itseään ruokkivan klusterin ja kohderyhmäänsä puhutteleva ravintola toimisi yhteisöllisenä alueen yhteenkasaavana voimana.

Anders Westerholm
yrittäjä, We Are Group

 

Andu on edennyt parinkymmenen vuoden aikana räppäristä sarjayrittäjäksi.
Koulutukseltaan eMBA in Service Excellence.
Tällä hetkellä We Are Groupilla on Helsingissä yhdeksän ravintolaa (2 x Story, 4 x Sushibar + Wine, Bar Cón, Vin-Vin, Bier-Bier)
Viinitie viini- ja olutmaahantuontia sekä kaupunkikohteiden konsultointia.
Andu on edelleen mukana myös Rähinä Records levy-yhtiössä, joka täyttää tänä vuonna 20v!

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa proresto

proresto uutiskirje




Seuraa proresto
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »