Henkilöstö & koulutus
Terveys

Kuka piilotti laastarit?

Ravintoloiden ensiapuvalmiuksissa on eroja - Mutta suunta on ylöpäin

artikkelikuva: Kuka piilotti laastarit?

Turvallisuus on keskeinen teema ravintola-alalla, sillä sen piiriin kuuluu koko nippu erilaisia riskitekijöitä, jotka täytyy hallita. Keittiö on täynnä kiirettä ja teräviä veitsiä; asiakaspuolella miinoina on runsas alkoholinkäyttö ja nokkapokka. Ensiapuvalmius on tällöin kriittinen asia: sattui haveri sitten kokille tai kanttikselle, avun täytyy olla nopeaa ja osaavaa.

Ravintolan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on sen olosuhteisiin nähden riittävästi ensiapuvarustus, ensiaputaitoisia henkilöitä, sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Ensiapuvalmius sisältää toimintasuunnitelman, jonka työpaikka tekee mahdollisten onnettomuuksien varalle. Siinä määritellään toimintamalli onnettomuuden sattuessa, koulutuksen ja harjoitusten suunnittelu ja toteutus, ensiapupisteen ja -varusteiden sijainti ja hälytys- ja johtoorganisaatio vastuuhenkilöineen.

Aluepäällikkö Vesa Juhala Cederroth Ensiaputuotteista toki olettaa, että ravintolayrittäjät ovat yleisesti ottaen hyvin turvallisuusorientoituneita ja haluavat varmistaa, että sekä ravintolatiimi että asiakkaat ovat hyvissä käsissä. Mutta koska yrittäjillä on tyypillisesti tuhat rautaa tulessa yhtä aikaa, ei turvallisuusasioihin aina kuitenkaan ehditä perehtyä niiden ansaitsemalla tavalla.

"Näin on aina tehty" on huono peruste
Prosessien rakentaminen ei aina ole kovin suunnitelmallista, vaan ravintolan lanseerauksen aikaan kiireessä käyttöön otetut toimintatavat voivat helposti muuttua pysyviksi käytännöiksi. Ajan myötä tilanteeseen tottuu ja antaa hiljaisen siunauksenkin: koska mitään ei ole sattunut tähän asti, ei varmasti satu jatkossakaan.

"Keskusteluissa yrittäjien kanssa tulee usein esille, että mahdolliset riskit ajatellaan turhan kapea-alaisesti. Jos on juuri haettu laastarit kaupasta, todetaan että meillä nämä asiat ovat kyllä kunnossa. Kun sitten jutellaan esimerkiksi käytössä olevien pesukemikaalien käyttöturvallisuusohjeista, paljastuu mm. mikä merkitys on neutraloivalla silmänhuuhtelunesteellä - sitä ei keittiöstä löydy tai se on hankalassa paikassa", Juhala kuvailee.

Juhalan mukaan työpaikan ensiapuvalmiuden tarvetta tulee arvioida työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä. Ensiapuvalmiutta suunniteltaessa raamitetaan työpaikalla tarvittavat ensiaputaidot ja ensiavun antamiseksi välttämättömät välineet.

"Tilanne kentällä on parantunut ja siitä kiitos kuuluu myös työterveydenhuollon tekemille käynneille ravintoloissa. Sieltä se herätys tulee", Juhala uskoo.

Hallitse riskit
Vaara voi vaania myös salissa, joten henkilökunnalla tulee olla valmius auttaa, jos asiakas saa sairauskohtauksen tai uhkaa tukehtua ruokaan. Keittiö on kuitenkin se riskialttiimpi paikka: on kiire, vähän tilaa, ihmisiä ja liikettä paljon, kuumat liedet, uunit ja rasvakeittimet, ilma on sakeana höyrystä, lattia voi olla liukas, veitsi voi lipsahtaa, konetiskiaine roiskuu kanisterin vaihdossa...

"Erilaiset veitsien aiheuttamat viillot ja pienet palovammat ovat ne kaikkein yleisimmät tapaturmat. Niiden perässä tulevat erilaiset liukastumisista johtuvat vammat", toteaa Juhala.

Työsuojeluhallinnon suositusten mukaisesti työpisteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan: tapaturman vaara vähäinen, ilmeinen tai erityinen. Ensiapuvarusteiden tulisi osaksi olla riskiluokituksen mukaisesti kiinteitä, osaksi liikuteltavia ja sisältää tarvittaessa myös silmänhuuhtelun. Myös opastus ensiapupisteille tulee huomioida.

Esimerkiksi Cederrothilla on tarjota ensiapuasema, jossa tuotteet ovat käden ulottuvilla selkeästi opastettuna. "Erityisesti keittiöille suunnitellussa ensiapuasemassa tuotteet ovat käyttövalmiina, suojassa pölyltä ja roiskeilta. Asema sijoitetaan keittiöön, jokaisen saataville, ei minnekään pukuhuoneeseen tai vessaan. Kun on tilanne päällä, avun pitää olla lähellä."

Asiantuntijat avuksi
Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös ohjaus työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden ja seurausten käsittelemiseksi.

Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Tapaturmia sattuu sekä pienillä että isoilla työpaikoilla, eikä työturvallisuuslaki tee eroa eri kokoisten työpaikkojen välillä. Tästä johtuen ensiaputaitoisia henkilöitä tulee olla myös pienissä työpaikoissa tai erillään toimivissa tiimeissä. Lisäksi työpaikalle on sopivaan paikkaan asetettava nähtäväksi tiedot siitä, ketkä ovat ensiaputaitoisia henkilöitä.

Älä säästä väärässä paikassa
Vesa Juhalan mukaan isommissa ravintoloissa on yleisemmin valmiiksi mietityt suunnitelmat ja vastuuhenkilöt, kun taas pienissä, yrittäjävetoisissa paikoissa käytännöt voivat olla hyvinkin kirjavia - ja budjetti tiukalla.

"Ensiaputuotteet ovat tietysti yksi kustannuserä, mutta kuitenkin lakisääteinen ja tietyin ehdoin myös KELA-korvattavaa", hän toteaa. Lisäksi jo yksikin haaveri voi olla vakava mainehaitta, jos asiakas ei saa tarvitsemaansa apua. Talouspaperirullan kanssa operoiminen ei varmasti ole ammattimaista toimintaa kenenkään mielestä.

Työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyvä tietoisuus on Suomessa kuitenkin jo varsin hyvällä tasolla ja paranee koko ajan. "Esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisyssä on otettu isoja askelia keittiöissäkin", Juhala toteaa.

Tunnusta väriä
Cederroth on mukana "turvallisuustalkoissa" ja on mm. kehittänyt toimivat käyttöopastuskuvat, -videoita sekä lyhyet ja selkeät ensiapuohjeet kännykkäsovelluksena animaatiokuvien avulla. Näitä ohjeita voi käyttää sekä kertauksena että ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa.

Lisäksi Cederroth on 1970-luvun puolivälistä lähtien kehittänyt innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat ensiavun antamisen ilman erityistä ammattitaitoa. Esimerkiksi Cederrothin vihreä haavanhoitopiste on ollut edelläkävijä toimialalla.

"Esimerkki tuotekehityksestä on myös keittiöiden tarpeisiin suunnitellut laadukkaat siniset laastarit, joissa väri on indikaattori - jos sormessa oleva laastari tipahtaa salaattikulhoon, sen huomaa heti." Sininen on siksi "päivän väri" myös keittiön käsineissä.

Rima korkealla
"2020-luvulle käännyttäessä turvallisuustrendi tulee vahvistumaan edelleen", uskoo Juhala. "Tällä hetkellä on vielä puutteita, mutta ne eivät johdu välinpitämättömyydestä, vaan ennemminkin siitä, että asiaan ei ole ehditty paneutua."

Toisaalta myös viranomaisten valvonta ja opastus kehittyy, ja varsinkin aloitteleva yrittäjä saa yhä parempaa turvaoppia. "Se ylin sinetti tulee kuitenkin aina käyttäjältä - onko ensiaputarvikkeita, mistä ne löytyvät, onko niitä riittävästi ja miten niitä käytetään", summaa Juhala.

"Työpaikoilla on ylläpidettävä ensiapuvalmiutta, johon kuuluvat asianmukaiset tarvikkeet ja välineet, ensiavun antamiseen perehtyneet henkilöt ja tiedot siitä, mihin toimiin tapaturman tai sairastumisen vuoksi on nopean avun saamiseksi ryhdyttävä." - Työturvallisuuslaki 46§

Teksti: Sami J.Anteroinen
Kuvat: Pixabay




Seuraa proresto
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »