Turvallisuus on kokonaispaketti

Digitaalisuus ryydittää uusia ratkaisuja paloturvallisuudesta esteettömyyteen

Koska rakennusten tietomalleihin on koottu rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaiset tiedot digitaaliseen muotoon, yksittäisen käyttäjän on helppo tarkastella mallista esimerkiksi rakennuksen tietyn osan ominaisuuksia sekä sitä, millainen rakennus kokonaisuudessaan on.

Tietomallien hyödyntäminen turvallisuudessa
Hankkeen projektipäällikkö Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulusta kertoo, että joulukuussa päättyvässä projektissa kartoitetaan keinoja, joiden avulla pelastusviranomaiset voisivat hyödyntää tietomalleja rakennusten turvallisuuden varmistamisessa ja parantamisessa.

”Iso tavoitteemme on tehdä rakennuksista entistä turvallisempia tietomallien avulla. Käytännössä selvitämme, millaista sisältöä tietomalleissa täytyisi olla, jotta pelastusviranomaiset pystyisivät mahdollisimman jouhevasti ja tehokkaasti hyödyntämään niitä palo- ja onnettomuusturvallisuuden varmistamisessa”, Lehtoviita toteaa.

Lehtoviidan mukaan tietomallit ovat luonteva tapa rakentaa digitalisaatiota, koska ne luovat ikään kuin hyvät pohjat tulevalle kehitykselle: kun arkkitehti suunnittelee rakennuksen käyttäen avoimen standardin tietomallia, siihen on helppoa muiden toimijoiden lisätä eri elementtejä myöhemmin.

”Tietomalli on hyvä alusta ja tavallaan käyttöliittymä, joka pystyy antamaan moneen käyttötilanteeseen tarvittavia tietosisältöjä”, hän linjaa. Tietomalli esimerkiksi kertoo käden käänteessä, millaisia erilaisia talotekniikan järjestelmiä rakennuksessa on.

Tietomallit - samoin kuin koko digivallankumous kiinteistöpuolella - on Lehtoviidan mukaan vasta pääsemässä vauhtiin. ”Aika lailla alkuvaiheessa ollaan vielä, mutta tilanne kehittyy koko ajan. Tietomalleissakin ollaan päästy pois siitä ajattelusta, että sitä käytetään vain suunnitteluja rakentamisaikana - nyt ymmärretään, että se on hyvä työkalu myös kunnossapidon ja koko elinkaaren osalta.”

Tilojen avaaminen on iso trendi
Panu Hällfors, Head of Digital and Service Solutions, Abloy Oy, toteaa että tilojen avaaminen eri vuorokaudenaikoina eri käyttäjä-ryhmille on iso trendi, ja samalla yhteiskunnallinen ekotehokkuuden mahdollistaja.

”Tämä vaatii myös kulunvalvonnalta uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Tampereen kaupunki pilotoi Digiohjelmassaan ABLOY OS -järjestelmän ratkaisua, jossa kaupungin tiloissa voidaan kulkea sekä perinteisellä kulkutunnisteella että turvallisella mobiiliavaimella, joka voidaan lähettää iltakäyttäjän puhelimeen.”

Hällforsin mukaan turvallisuustietoisuus on kasvanut hyvin, mutta monesti asiakkaat pitää myös herätellä miettimään omia toimintatapojaan ja prosessejaan: miten moni työtehtävä voidaan virtaviivaistaa, kun ihmiselle voidaan lähettää avain kännykkään satojen kilometrien päähän.

”Myös siinä voi parantaa, miten kustannustehokkaita kokonaisuuksia rakennetaan. Aina ei tiedetä, että samaan järjestelmään voidaan yhdistää sekä perinteinen kulunvalvonta, mobiiliavaimet että elektromekaaniset avaimet ja näiden lisäksi palo- ja rikosilmoittimet ja kameravalvonta,” Hällfors toteaa ja lisää, että myös hankintojen sopiviksi kokonaisuuksiksi keskittämistä kannattaa miettiä, ja vaatia toimittajilta yhteensopivuutta.

”Ratkaisut siirtyvät kiihtyvällä tahdilla avaimettomiksi, ja tässä muutoksessa ihmisten tunnistaminen on avainkysymys sekä turvallisuuden valvonnassa että kulunhallinnassa”, pohtii Hällfors. Täytyy tasapainotella helppouden, tietosuojan ja turvallisuuden välillä: kuluttajat ja työntekijät eivät halua tulla joka hetki tunnistetuksi, mutta toisaalta he haluavat kulkea joustavasti.

”Jotta ratkaisumme täyttää nämä ehdot, on yhdistettävä biometriikkaa (kasvot, sormet, kävelytyyli) sekä sähköisiä tunnisteita (älypuhelin, älykello, sormus, jopa siru), joita voidaan käyttää tilanteen mukaan.”

Monessa Aasian suurkaupungissa biometrinen tunnistaminen on jo arkea. ”Meillä Suomessa tähän tarvitaan myös vahvaa lainsäätäjän ohjausta, jotta kehityksen ohella turvataan kuluttajien oikeudet”, linjaa Hällfors.

Mekaanisen lukituksen kulta-aika takana
Myyntijohtaja Toni Päivinen iLOQ Oy:stä toteaa, että mekaanisen lukituksen kulta-aika on väistämättä takana. ”Kokonaan ei mekaaninen lukitus katoa varmaan koskaan, mutta suunta on jo pitkään ollut kohti sähköisiä ratkaisuja ja voimistuu edelleen”, toteaa Päivinen.

Yksi esimerkki muutoksen tuulista on iLOQ S10, joka mm. mahdollistaa integroitumisen erilaisiin taloyhtiön varausjärjestelmiin. 10 vuotta sitten lanseeratun S10:n suosio kasvoi tasaisesti siten, että miljoonas avain toimitettiin joulukuussa 2016.

”Tällä hetkellä tilanne on se, että olemme toimittaneet 1.9 miljoonaa S10-avainta”, toteaa marraskuun lopussa haastateltu Päivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen miljoonan saavuttamiseen meni kahdeksan vuotta ja toinen miljoona menee rikki kahdessa vuodessa.

”Myynti kasvaa voimakkaasti, kun asiakasryhmien tietoisuus alkaa olla sillä tasolla, että he tietävät sähköisten järjestelmien tuomasta lisäarvosta - ja osaavat sitä jo vaatiakin.”

Esimerkiksi pääsyoikeuksien hallinta on digitaalisella iLOQilla helpompaa ja turvallisempaa kuin mekaanisilla järjestelmillä. Myös ylläpito- ja elinkaarikustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin mekaanisilla tai paristokäyttöisillä elektromekaanisilla lukitusjärjestelmillä.

Päivisen mukaan markkinassa on nyt pitkälti kyse siitä, mitkä toimijat onnistuvat parhaiten integroimaan halututtuja ominaisuuksia tuotteisiinsa. ”Esimerkiksi meidän kanssa tekee yhteistyötä viisi toimijaa, joiden ratkaisuja integroimme omiin järjestelmiimme. Näin saadaan aikaan asiakkaan tarpeita tehokkaasti palveleva paketti.”

Päivisen mukaan nykyinen teknologinen murros on niin voimakas, että mikään yritys ei voi jäädä onnittelemaan itseään huippuhyvästä tuotteesta ja ottaa pientä huilitaukoa.

”Nykytilanteessa yrityksen kyky vastata muuttuviin tarpeisiin mitataan yhä uudestaan. Alan toimijan on oltava nopea, reagoiva ja joustava. Uusilta järjestelmiltä taas vaaditaan yhteensopivuutta ja laajennettavuutta,” hän summaa.

Asiakkaat ovat valveutuneita
Myyntipäällikkö Jarkko Mellanen Certego Oy:stä toteaa, että tänä päivänä asiakkaat ovat hyvin valveutuneita sen suhteen, mihin asioihin kiinteistön turvallisuudessa kannattaa panostaa käyttämällä teknistä turvallisuutta.

”Esimerkiksi se, miten kiinteistöissä hoidetaan asiakasvirrat tai vaikkapa ovien aukiolot, on yhä tärkeämpää”, Mellanen toteaa ja lisää, että yrityksillä on tänä päivänä entistä vahvempaa omaakin turvallisuusosaamista ja sen myötä toimivia malleja turvallisuudesta huolehtimiseen.

Tällä hetkellä suunta on vahvasti kohti proaktiivisempaa otetta, jonka edistyksellinen teknologia ja sen suomat etäyhteydet ovat mahdollistaneet. ”Sen lisäksi että toimitaan ennakoivasti, tulee palveluntuottajilla olla valmius 24/7-palveluun”, Mellanen toteaa.

Toisaalta ”sokeita pisteitä” syntyy yhä, kun esimerkiksi aulapalvelu automatisoidaan ja rakennukseen tulevat vieraat saattavat olla ihmeissään siitä, miten vierailijoiden hallinta toimii. Tekninen turvallisuus ja siihen liittyvät seikat pitäisi hoitaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jotta ihmisten kulkeminen kiinteistöissä olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.

”Kiinteistöturvallisuudessa on paljon sellaisia asioita, jotka pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, näin säästettäisiin myös ylimääräisiä kustannuksia ja helpotettaisiin suunnittelijoiden ja arkkitehtien työtä”, jatkaa Mellanen.

Rakennuttajilla, arkkitehdeillä ja loppukäyttäjillä on kaikilla oma tulokulmansa turvallisuusasioihin. Mellasen mukaan kaikkien intressit sovitetaan parhaiten yhteen integroimalla kiinteistön turvallisuuteen liittyvät järjestelmät, kuten elektromekaaninen lukitus, kulunvalvonta, rikosilmoitin ja kameravalvonta yhteen käyttöliittymään.

”Kun erilaiset toiminnallisuudet integroidaan yhteiseen käyttöliittymään, saadaan järjestelmästä hyvin monipuolisesti tietoa johtamisen tueksi muun muassa kiinteistön toiminnasta ja turvallisuusratkaisujen riittävyydestä. Epäkohtiin pystytään puuttumaan reaaliaikaisesti”, Mellanen sanoo.

Mellasen mukaan nykyteknologia mahdollistaa jo niin paljon, että hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaan saumattomasti yhteen toimivia kiinteistöjen turvallisuusratkaisuja. Esimerkiksi kauppakeskusympäristössä turvallisuusjärjestelmät toimivat huomaamattomasti taustalla, mutta antavat kauppakeskustoimijoille lisäarvoa turvallisuuden lisäksi esimerkiksi asiakasymmärrykseen.

”Järjestelmistä on saatavilla tietoa asiakasvirroista, asiakkaiden liikkeistä ja sitä kautta perusteita mm. tilojen hinnoittelulle.”

Turvallisuusasiat ovat hanskassa
Mikko Helander AM Security Oy:stä katsoo, että toimitilojen turvallisuusasiat ovat tänä päivänä jo aika hyvin hanskassa. ”Yleisen valvonnan tasolla kameroiden käyttö lisääntynyt ja julkisen tilan kulunvalvonta on sekin parantunut.” Näin esimerkiksi kiinteistössä tapahtunut ilkivalta on helpommin selvitettävissä.

Helanderin mukaan automatiikan käyttö lisääntyy koko ajan ja sitä vierastetaan vastaavasti vähemmän, kun ratkaisut huomataan toimiviksi ja elämää helpottaviksi.

”Käyttömukavuuden ehdoilla tässä aika pitkälti mennään.”

Tietoisuus uusista ratkaisuista on varsin hyvällä tasolla, mutta ei kautta linjan - esimerkiksi esteettömyys on asia, jota ei joka talossa ole ihan sisäistetty vielä.

”Liikuntarajoitteisten huomioimiseen ollaan oikeastaan nyt vasta heräämässä Suomessa”, Helander toteaa ja harmittelee, että esteellisyyttä ei osata vielä katsoa kokonaisuutena, johon kuuluu valaistuksen ja liikkumisen kaltaisia elementtejä.

Rakennusten suunnittelijat osaavat kuitenkin integroida turvallisuusjärjestelmiä ”teoksiinsa” jo hyvinkin alkuvaiheessa, mistä Helander kiittelee. ”Kun asioita mietitään jo varhain, ratkaisut tapaavat olla fiksumpia ja palvelevat laajempaa ihmisjoukkoa.”

Digitaalinen kärki eri lukitusjärjestelmissä on Helanderinkin mukaan nyt valtavirtaa, ja digisuuntaus vain voimistuu:

”Digitaaliset ratkaisut tulevat koko ajan vahvemmin esiin. Nyt puhuttavat sitten integraatioasiat, eli se, miten eri komponentit saadaan pelaamaan yhteen niin että kokonaisuudesta tulee järkevä käyttäjän kannalta.”

Helander katsoo, että ennen pitkää turvallisuuskin on taskussa: kun älypuhelimella hallinnoidaan kaikkea talotekniikkaa, myös turvallisuus ”äppitetään” eli rakennetaan sovelluksia, joilla vaikkapa lukot avataan ja suljetaan.

”Se on jo nähty, että eri toimittajilta tulee jatkuvalla syötöllä uusia ratkaisuja markkinoille. Palvelut, kuten ylläpito ja hallinnointi, siirtyvät verkkoon.”

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: 123RF

Lue myös artikkeli: Kuka piilotti laastarit?

Lue myös artikkeli: Pidä huolta!