Elintarvikkeet & raaka-aineet, Kouluruokailu, Terveys

Maksuton kouluruoka on koulupäivän kohokohta

artikkelikuva: Maksuton kouluruoka on koulupäivän kohokohta

Kouluruokaa koskevat säädökset edellyttävät terveellistä, maittavaa ruokaa. Säädöksissä on omat haasteensa, mutta ammattitaitoinen keittäjä loihtii tiukkoja määräyksiä noudattaen ravitsevan aterian. Kouluruuasta on tullut Suomessa jopa itsestäänselvyys, mutta samalla se on äärimmäisen tärkeä osa koulupäivää. Joillekin lapsille ja nuorille kouluruoka voi olla päivän ainoa lämmin ateria.

Joensuun Enon koulu voitti keväällä neljättä kertaa järjestetyn valtakunnallisen kouluruokakilpailun.

Kouluruoka nousee otsikoihin tasaisin väliajoin
Sitä kritisoidaan, sen tärkeydestä halutaan muistuttaa tai kansaa kuohuttavat kouluruokaa koskevat muutokset, kuten kasvisruokaan keskittynyt päivä kerran viikossa.

Maksuton kouluruoka tarjoillaan peruskoulun oppilaille sekä lukiolaisille ja ammatillisen perusasteen opiskelijoille ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Muualla se on kustannettava itse tai otettava kotoa eväsrasia mukaan. Maksuton kouluruoka on siis harvinainen ilmiö ja siitä onkin syytä olla ylpeä. Suomessa maksuton kouluruoka on ollut valtakunnallinen käytäntö jo vuodesta 1948.

Kouluruuassa tai ruokatunnissa on kyse myös muusta kuin itse ruuasta. Se rytmittää koulupäivää ja on monelle välitunnin tavoin hetki viettää aikaa kavereiden kanssa, vaihtaa kuulumisia ja jakaa tunteitaan niin oppitunneista kuin opettajistakin. Ruokatunti onkin usein päivän kohokohta.

Kouluruokaa koskevat säädökset edellyttävät terveellistä, maittavaa ruokaa. Säädöksissä on omat haasteensa, mutta ammattitaitoinen keittäjä loihtii tiukkoja määräyksiä noudattaen ravitsevan aterian. Kouluruuasta on tullut Suomessa jopa itsestäänselvyys, mutta samalla se on äärimmäisen tärkeä osa koulupäivää. Joillekin lapsille ja nuorille kouluruoka voi olla päivän ainoa lämmin ateria.

Kun kouluruoka ei maistu
Kouluruokaan liittyy myös ongelmia: ruokaa menee paljon roskiin, toisaalta moni jättää kouluruuan väliin päivittäin. Jälkimmäinen ilmiö on siinä mielessä huolestuttava, että kouluruuan tulisi täyttää kolmannes koululaisen päivittäisestä ravintotarpeesta. Moni ei myöskään ajattele hävikkiruokaa tai roskiin päätyvän ruuan määrää.

Pääsääntöisesti kouluruoka on hyvää, mutta jokainen osaa nimetä sen yhden kamalan kouluruuan. Jollekin se oli aikoinaan limainen nakkikastike, toiselle stroganoff ja kolmannelle pinkeät kumiperunat. Moni muistaa myös sen suosikin. Siitä huolimatta kaikille kouluruoka ei kelpaa, vaan se jätetään väliin ja korvataan usein epäterveellisellä vaihtoehdolla.

Kouluruuan jättävät syömättä pääsääntöisesti teini-ikäiset oppilaat. Ruoka korvataan herkuilla, kuten suklaapatukoilla, virvoitusjuomalla tai suolaisella roskaruualla. Ilmiö on huolestuttava, mutta varsin tavallinen. Kyse ei kuitenkaan ole kouluruuan laadusta, vaan vapaudesta, jonka yläkoululaiset usein saavat: ruokatunnilla saa poistua koulun alueelta.

Nuorempien koululaisten kohdalla on syytä kiinnittää huomio annoskokoihin. Lihapullan vieressä on puolikas kauhallinen perunamuusia ja kokonaisuuden kruunaa muutama kurkkuviipale lautasen reunalla. Opettajalle kerrotaan aamiaisen olleen täyttävä, mutta kyse voi olla myös siitä, ettei kouluruoka vastaa sitä ruokaa, johon oppilaat ovat kotona tottuneet. Muun muassa tästä syystä kouluruuan tulee kehittyä ajan mukana.

Porvoossa syödään vuoden alusta vegaaniruokaa kerran viikossa
Porvoon kaupunki ottaa ensimmäisenä Suomessa ison askeleen, kun kouluissa ja päiväkodeissa syödään ensi vuoden alusta kerran viikossa vegaaninen lounas. Tällöin tarjolla on ainoastaan kasviperäisistä raaka-aineista valmistettuja ruokaannoksia. Viikoittaisen vegaaniruuan lisäksi Porvoon kaupunki tarjoaa koululaisille päivittäisen kasvisruokavaihtoehdon. Aiemmasta poiketen kasvisruokaa ei siis tarvitse pyytää enää erikseen ennakkoon. Vegaaniruoka on kuitenkin pyydettävä erikseen, mikäli kasviperäisen aterian haluaa päivittäin.

Porvoon kaupunki on tarttunut vegaaniseen ruokapäivään palautteen myötä. Päivän ajatuksena on luonnollisesti vähentää lihan kulutusta ja sitä kautta hidastaa ilmastonmuutosta. Viikoittainen vegaanilounas on siis ehdottomasti ympäristöteko. Myös ravintosuositukset kehottavat pienentämään lihan osuutta ruuassa.

Kokeilun tarkoitus on ensisijaisesti selvittää, maistuuko vegaaninen lounas kouluissa ja päiväkodeissa. Jos ruoka ei mene syöjilleen kaupaksi, kokeillaan Porvoon kaupungissa muuta tapaa vaikuttaa ympäristöasioihin. Tavoitteena on joka tapauksessa tehdä herkullista ja näyttävää ruokaa, joka houkuttelee nuoria kokeilemaan jotain uutta.

Joensuussa valmistetaan Suomen parasta kouluruokaa
Suomessa kouluruokaan halutaan panostaa. Siitä kertoo valtakunnallinen kouluruokakilpailu, joka huipentui finaaliin kevään Gastro-messuilla. Kilpailun tavoitteena on nostaa suomalaisen kouluruuan ja tekijöiden arvostusta sekä tuottaa uusia, herkullisia reseptejä kaikkien koulujen käyttöön ympäri Suomea. Tänä vuonna kilpailun finaalissa mittelivät Helsinki, Joensuu, Mäntsälä, Oulu ja Sodankylä. Keittäjien tuli kiinnittää huomionsa siihen, miten pienillä määrärahoilla luodaan koululaisilla maistuvia aterioita.

Tänä vuonna voiton nappasi Joensuun Enon koulu, joka on järjestyksessään neljäs valtakunnallisen kouluruokakilpailun voittanut keittiö. Voidaan siis todeta, että Joensuussa valmistetaan Suomen parasta kouluruokaa. Tuomaristo antoi Joensuun Enon koulun keittiölle hyvän arvion niin mausta kuin sopivuudesta kouluruuaksi. Voittomenu sisälsi porkkana-makkarakeiton, broilerista valmistetun paellan, uuniperunaviipaleet sekä kikhernetahnan ja kiinankaali-ananas-hernesalaatin. Annosten reseptit on jaettu kaikkien Suomen keittiöiden käyttöön.

Kouluruokakilpailu ei ole luotu ainoastaan suomalaisten iloksi, vaan sen on tarkoitus lisätä kouluruuan kiinnostusta myös maailmalla. Tuomaristoon kuulunut Jyrki Sukula kehuu Parempaa kouluruokaa -sivustolla kilpailuun osallistuneiden keittiötiimien ammattitaitoa ja paineensietokykyä.

"Kouluruuan ammattilaiset ovat aivan oma ammattiryhmänsä, joka osaamisellaan vastaa tiukkoihin maku- ja terveysvaatimuksiin."

Valtakunnallisen kouluruokakilpailun järjestää Continental Foods Finland yhdessä Arlan ja Atria Food Servicen kanssa.

Teksti: Tiia Merikanto
Kuvat: Kouluruokakilpailu




Seuraa proresto
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »