Juomat (Oluet)
Vastuullisuus

Vastuu eka, vastuu vika

Riikka Pakarinen luotsaa Panimoliittoa 2020-luvulle

artikkelikuva: Vastuu eka, vastuu vika

Panimoliitto sai ärhäkkään ja sanavalmiin vetäjän, kun ex-meppi Riikka Pakarinen aloitti toimitusjohtajana vuoden alussa. Pakarinen kertoo, että ensimmäinen puoli vuotta on ollut sopivan kiireistä: oppimista on ollut paljon, etenkin henkilölle, joka ei tunne kotimaista elintarvikealaa entuudestaan kovin hyvin.

"ALA ON TODELLA mielenkiintoinen, koska se tulee niin vahvasti asiakasrajapintaan ja osaksi ihmisten elämää. Lisäksi alkoholin ympärillä käytävä keskustelu herättää tunteita laidasta laitaan", toteaa Pakarinen.

Uuden toimitusjohtajan alaisuudessa Panimoliitto lähti myös uusimaan strategiaansa. Yhteisvastuu, oikeudentunto ja vastuu Suomesta ja suomalaisista nousivat keskeiseen asemaan strategiatyössä – ja panokset ovat kovat, myöntää Pakarinen.

"Meillä panimoteollisuus työllistää 20 000 ihmistä, kun mukaan lasketaan alkuteollisuus ja tehtaat."

Ei kaikkia paukkuja lillukanvarsiin
Pakarinen haluaa painottaa yhteiskunnallista vastuuta: keskustelu pitäisi johtaa alkoholiongelman taustalla oleviin syihin, oli se sitten yksinäisyys, turvattomuus tai sisäinen pahaolo. Hänen mukaansa Panimoliitto haluaa olla tässä yhteiskunnallisessa keskustelussa yhä enemmän mukana ja kantaa vastuuta puuttumalla pahaa oloa aiheuttaviin juurisyihin.

"Se, tuleeko kaljatölkin hintaan vaikkapa 50 sentin korotus, ei varmasti poista ongelmaa silloin kun puhutaan ihmisistä, jotka täyttävät sisällään olevaa tyhjyyttä päihteiden avulla", Pakarinen heittää esimerkin.

Kysymys siitä, miksi Jeppe juo, on ikiaikainen, eikä varmasti väisty kansallisesta debatista ihan pian. Pakarinen näkee kuitenkin paljon hyviä trendejä, jotka muokkaavat härmäläistä alkoholikulttuuria: suomalaiset ovat entistä vastuullisempia alkoholin kuluttajia ja nuoret käyttävät entistä vähemmän alkoholia.

"Tällä hetkellä puolet panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteista on alkoholittomia, ja alkoholittoman oluen myynti kasvaa prosentuaalisesti eniten."

Mitä teet, regulaattori?
Mutta vaikka kansalaiset – nuoriso etunenässä – ovat fiksua porukkaa, lainsäätäjän toimia Pakarinen ihmettelee useampaankin otteeseen. Esimerkiksi oluen verotus on meillä EU:n korkein, vaikka ohjaava verotus alkoholijuomien sisällä miedompaan päähän voisi tuoda ratkaisua alkoholiongelmaan.

Panimoliiton kanta tässä asiassa on kossunkirkas: verotuksen pitäisi ohjata kulutusta kohti miedompia juomia. Nykyiset luvut kuitenkin juoksevat vastavirtaan tavoitteisiin nähden: miedosta (< 20%) viinilitrasta veron osuus on 0,31 euroa alkoholitilavuusprosenttia kohden, väkevän viinin (>21%) 0,35 euroa. Oluen (< 5,5 %) osuus on 0,37 euroa, siiderin (< 4,7 %) 0,41 euroa.

"Meillä tilanne on nyt se, että olutta yliverotetaan, viiniä aliverotetaan", Pakarinen vertailee. Oluen myynti on Suomessa vähentynyt useita vuosia peräkkäin.

Suomi on kolmantena EU-maiden joukossa vertailtaessa verotuksen pienintä ohjaavuutta. "Tämä on iso epäkohta enkä näe sille mitään perusteita", Pakarinen napauttaa.

Ohjaavan alkoholiverotuksen ykkösmaa on Saksa, joka ei verota kotimaista olutta ollenkaan. "Olut katsotaan siellä elintarvikkeeksi ja kotimaisen teollisuuden tukemista pidetään tärkeänä." Vastaavasti perinteiset viinimaat – kuten Portugali ja Espanja – eivät nekään verota viinejään.

Kun maksuautomaatin mitta täyttyi
Uusi hallitus ei sekään kerää kehuja uudelta toimitusjohtajalta. Pakarisen mukaan Rinteen hallitusohjelmassa panimotuotteista ja virvoitusjuomista on tehty – jälleen kerran – lypsylehmä.

"Tämänkertainen alkoholiveron nosto ei ole mitenkään perusteltua. Vuosi toisensa jälkeen panimo- ja virvoitusjuomaalaa pidetään maksuautomaattina ilman, että pohditaan laajemmin vaikutuksia suomalaiseen työllisyyteen ja teollisuuteen kokonaisuutena", Pakarinen harmittelee.

Panimoliitto on hyvin huolissaan alkoholiveron nostamisesta tilanteessa, jossa Viro laskee alkoholiverotusta 25% ja Latvia 15%. Suomessa esimerkiksi oluen verotus on kaksinkertainen Viroon verrattuna ja yli 8-kertainen Latviaan verrattuna. Panimoliiton mielestä kipuraja tuli ja meni jo: olutveroa ei yksinkertaisesti voi enää nostaa.

"Hallitusohjelmassa mainitaan erikseen, että alkoholiveron osalta tuonnin kehitystä seurataan tarkasti. Tämä on erittäin tärkeä ja hyvä kirjaus. Jatkon kannalta on keskeistä, että näin myös toimitaan", Pakarinen vaatii.

Makeaa elämää
"Oikeudenmukaisuuden pitäisi näkyä nykyistä paremmin myös virvoitusjuomien verotuksessa", toteaa Pakarinen. Hän muistuttaa, että ihmisten sokerinsaannista noin kolme prosenttia tulee virvoitusjuomista – ei sen enempää.

"Tällä hetkellä verotetaan ainoastaan virvoitusjuomia, jotka ovat kuitenkin marginaalisessa roolissa, kun puhutaan ihmisten sokerin saannin lähteistä." Hänen mukaansa epäjohdonmukaista on myös se, että sokerittomat juomat kuten vedet ja kivennäisvedet ovat niin ikään virvoitusjuomaveron piirissä.

"Kuitenkaan kahvia, maitoa ja teetä ei meillä veroteta. Tätä taustaa vasten voisi ajatella, että ainakin vedet pitäisi saada pois virvoitusjuomaveron alaisuudesta."

Juomista pahin
Yksi pieni – mutta terävä – kivi toimitusjohtajan kengässä on pahamaineiset energiajuomat. Niiden demonisointi on mennyt Pakarisen mielestä jo liian pitkälle.

"Tutkimusten mukaan 10–18-vuotiaiden kofeiininsaannista kuusi prosenttia tulee energiajuomista. Ne eivät ole sellaisen kokoluokan ongelma kuin uskotellaan", hän toppuuttelee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suosittanut ja suosittaa edelleen – viimevuotiseen tutkimukseensa nojaten – että vähittäiskaupat eivät myy energiajuomia alle 15-vuotiaille. Useat kaupat ovatkin alkaneet noudattaa suositusta ja rajoittaneet energiajuomien myyntiä lapsille.

"Ala säätelee hyvin tarkasti, että energiajuomat eivät päädy pienten lasten käsiin, minne ne eivät kuulu", linjaa Pakarinen.

Oma ennakkotarkastus mainoksille Pakarinen puhuu "vapaaehtoisesta vastuullisuudesta", jossa toimiala tunnistaa kipukohtia ja keksii itse niihin toimivia ratkaisuja. Välillä panimoala on regulaattoriakin kovempi vahtikoira, kuten on huomattu esimerkiksi mainonnan ja markkinoinnin suhteen.

Panimoalan yritykset ovat nimittäin itse säädelleet omaa mainontaansa jo vuosia. Jäsenyritykset noudattavat lakiakin tiukempaa sääntelyä ja ovat perustaneet oman ennakkotarkastustoimikunnan vuonna 2011. Toimikunta mm. tarkastaa kaikki Panimoliiton jäsenyritysten alkoholijuomien televisiomainokset ennen julkista esitystä.

Vihreä linja pitää
Vastuullisuuteen kuuluvat tietenkin myös ympäristöasiat. Pakarisen mukaan Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa ympäristöystävällisyys on "kansainvälistä huipputasoa" ja yhteistyötä tehdään pakkausteollisuuden kanssa kestävän kehityksen periaatteet mielessä. Esimerkiksi juomapakkausten kierrätys syntyi Suomeen alun perin juuri panimoteollisuuden ansiosta, sillä kierrätettävä pakkaus on koko bisneksen perusta.

"Vahvuuksiin lukeutuvat myös puhdas suomalainen vesi – ja muut kotimaiset raaka-aineet – sekä erilaiset energiansäästötoimet."

Lisäksi Pakarinen tuo esille vapaaehtoisuuteen perustuvat ainesosaluettelot ja ravintoainemerkinnät. Laki ei tätä edellytä, mutta jäsenyritykset ovat jo vuosia lisänneet ne olut-, siideri- ja lonkerotuotteisiinsa.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry

Mepistä tuli panimopomo

RIIKKA PAKARINEN aloitti Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajana vuoden 2019 alussa. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry on olutta, siideriä ja long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä valmistavan kotimaisen elinkeinon edunvalvoja, joka edustaa yhtä maamme vanhimmista teollisuudenaloista.

Pakarinen toimi Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2009–2014. EU:n Maatalousvaliokunnan toiminnassa Pakarinen oli paljon tekemisissä alkutuotannon kanssa ja kokee nyt uudessa toimessaan hyvin tärkeäksi suomalaisen maatalouden kannattavuuden turvaamisen. Vastuullisuuselementtejä Pakarinen on pohtinut jo aiemmin EU:n Ympäristö- ja elintarviketurvallisuus -valiokunnassa.

"Ennen minua lobattiin, nyt lobbaan minä", Pakarinen kuvailee alanvaihtoa.




Seuraa proresto
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »